Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Media / Maanalaista menoa - undergroundia Suomessa /

Sikamaalari Harro Koskinen

1970 - 1972

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Osallistuvasta taiteesta 14.04.1970 | kesto: 1:48 (Video)
Sikataide ja Suomalainen elämänmuoto 03.05.1972 | kesto: 0:47 (Video)

Turkulainen undergroundtaiteilija jäi aikakirjoihin sika-aiheisilla teoksillaan, joiden humoristinen yhteiskuntakritiikki oli liikaa 1960-luvun Suomessa.

Kaksi Nuorten näyttelyssä 1969 esillä ollutta Harro Koskisen teosta poiki rikosilmoituksen sekä taiteilijasta että näyttelyn jurystä.

Suomen vaakunasta muokattu Sikavaakuna ja ristiinnaulittua possua kuvaava Sikamessias tuottivat sakot jumalanpilkasta ja vaakunan häpäisystä. Teoksia ei kuitenkaan takavarikoitu, ja nykyään ne koristavat arvovaltaisia taidemuseoita.

Kokoomuksen vaalislogani inspiroi Koskista vuonna 1970 Suomalainen elämänmuoto -sarjaan, jossa kuvattiin muotoaan muuttavia - venyviä, palavia, sulavia jne. - Suomen lippuja. Nämä teokset toivat vuorostaan lipun häpäisysyytteen, joka kuitenkin hylättiin.

Koskinen kertoo sikatuotannostaan oheisessa haastattelukatkelmassa. Sarjan tarkoitus oli kuvata porvarillista hyvinvointia ja sen lieveilmiöitä, mässäilyä, kerskakulutusta jne. Myöhemmin Koskinen on arvioinut kritiikkinsä olleen varsin lempeää.

Toisessa katkelmassa Koskinen puhuu yleensä kantaaottavan taiteen asemasta Suomessa. Suomessa osallistumista ei hänen mukaansa ymmärretty yhteiskuntaa uudistavaksi toiminnaksi vaan lähinnä "rähjäämiseksi".

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: haastattelut, häpäisy, jumalanpilkka, kritiikki, kulutusyhteiskunta, kuvataide, kuvataiteilijat, osallistuminen, porvaristo, sika, underground

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Vuodesta 1967 alkaen ammattitaiteilijana toiminut Harro Koskinen (s. 1945) aloitti abstraktikkona, mutta läheni vähitellen esittävää poptaidetta

Koskinen oli 1960-luvun lopulla mukana turkulaisessa undergroundryhmässä Suomen Talvisota 1939-40, jonka Aamurusko-lehteen hän teki piirroksia ja sarjakuvia

1970-luvun jälkeen hänen tuotantonsa on painottunut etenkin maisemamaalaukseen, kolmiulotteisiin installaatioihin ja veistoksiin sekä digitaaliseen kuvaan, joissa kaikissa pysyvänä teemana on suhde luontoon