yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Tekniikan ihmeet ja keksinnöt / Ydinvoimalla Suomeen turvaa ja pelkoa /

Keskustelua ydinvoiman ympärillä

2000, 2006, 2007, 2010, 2011

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Sähkön tuotannon ja kulutuksen jakautuminen Suomessa vuosina 1980 ja 2000 (YLE Kuvanauha)

Ydinvoimasta kaikilla on mielipide. Vastustajilla silloin kun jotain tapahtuu, kannattajilla silloin kun tarvitaan energiaa ja kansanedustajilla aina vaalien alla.

Ydinvoimasta ensimmäiseksi mieleen tulevat onnettomuudet. Tšernobyl, Three Mile Islandin onnettomuus ja Japanin ydinvoimalaräjähdykset. Näiden onnettomuuksien vaikutukset Suomeen ovat olleet vähäisiä, mutta ne ovat olleet omiaan nostattamaan keskustelun ydinenergiatuotannon tarpeellisuudesta.

Leikkeestä 1 selviää, mitä kaikkea onkaan mahtunut Suomen ydinvoimahistoriaan. Lisäksi Magnus von Bonsdorff kertoo, miksi Suomen pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa.

Ydinvoimaa käytetään poliittisena aseena. Vihreät leimaavat itsensä ainoaksi täysin ydinenergiavastaiseksi puolueeksi ympäristön nimissä ja Kokoomus on vahvasti ydinvoiman kannalla, myös ympäristöön vedoten. Ilmastonmuutos-illassa (leike 4) nähdään tästä vahvaa keskustelua puolesta ja vastaan (kohdasta 1 tunti 10 min eteenpäin).

Mielipide ydinvoimasta ei myöskään ole pysyvää. Vaalien alla siitä ei haluta puhua ja ollaan kohtuullisen kielteisellä kannalla. Eduskuntaan päästyään on moni kansanedustaja kuitenkin kokenut "valaistumisen" ja päätynyt itsekin ydinvoiman kannalle, kuten Pressiklubin-keskusteluista käy ilmi (leike 3).

Entä pienentääkö ydinvoima sähkölaskuamme? Kuinka kannattavaa liiketoimintaa ydinvoiman tuottaminen on? Tarvitsemmeko todella lisäydinvoimaa? Siitä kertoo ministeri Mauri Pekkarinen Ajankohtaisessa Kakkosessa (Leike 5). Ohjelmassa esitellään kolme erilaista ratkaisumallia, joilla energiatarve saadaan katettua.

Onko Greenpeacen tai Vihreiden työntekijöillä oikeus vaihtaa kantaansa ydinvoimaan? Greenpeacen Harri Lammin mukaan mielipiteen muuttumiselle ei ole edellytyksiä; mitä enemmän hän tietää ydinvoimasta sitä kriittisemmäksi hänen näkemyksensä on muuttunut. Ydinenergianuorten varapuheenjohtaja Kari Kuusisto pitää ydinenergiaa ainoana vaihtoehtona. (Leike 2)

Jos jotakin yhteistä pitää kaikille ydinvoimakeskusteluille hakea, voisi se olla antaumuksellisuus ja intohimo. Keskustelut ovat värikkäitä ja tunteita herättäviä.

Teksti: Heidi Tetri

AVAINSANAT: energiatalous, ilmastonmuutokset, keskusteluohjelmat, mielipiteet, onnettomuudet, politiikka, puolueet, turvallisuus, ydinenergia, ydinvoimalat

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Suomessa on neljä toimivaa ydinvoimalayksikköä
  • Laitosyksiköistä kaksi on Satakunnan Olkiluodossa ja kaksi Itä-Uudellamaalla Loviisassa
  • Viides on rakenteilla Olkiluotoon
  • Ensimmäinen voimala, Loviisa, vihittiin käyttöön vuonna 1977

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
A PLUS.
A-TALK.
PRESSIKLUBI.
AJANKOHTAINEN KAKKONEN: ILMASTONMUUTOS-ILTA.
Ajankohtainen Kakkonen

Uutis- ja ajankohtaistoiminta A+, TV1 A-studio, TV2 Ajankohtainen Kakkonen, TV2 Ajankohtainen Kakkonen , TV2 Ajankohtainen Kakkonen

HAASTATELTAVAT: Magnus von Bonsdorff, Tarja Cronberg, Harri Lammi, Kari Kuusisto, Eija-Riitta Korhola, Matti Apunen, Johanna Korhonen, Antti Kaikkonen, Atte Korhola, Satu Hassi, Hjallis Harkimo, Ni Xiaojing, Lars Aikala, Jukka Härmälä, Ilkka Koivisto, Leena Vilkka, Meri Pukarinen, Lauri Myllyvirta, Tuomo Meretniemi, Mauri Pekkarinen, Toivo Sukari, Henna Hopia, Jussi Hirvonen, Timo Karttinen, Hanna-Leena Hemming, Anu Igoni

OHJELMAN TEKIJÄT:
Leike 1:
Leena Brandt (tuot). Ilpo Ropponen (toimsiht). Kauko Paksula & Juha Pekka Virtanen & Risto Johnson (suun, käsik, toim, ohj). Taneli Haro (ohj). Jari Lampinen & Marko Myllynen (leik). Pasi Penkki (graaf). Mari Alakoski (kuvsiht, tvks).

Leike 2:
Ari Korvola (tuot). Susanne Päivärinta (toimsiht, juont).Hanna Juuti (toim, suun, käsik, ohj insertti). Jan Andersson & Tuomas Hyytinen (toim). Tiina Roisko (ohj). Juri Hietala (leik). Leena Tiihonen (lav, vakio). Mari Alakoski (apuohj, tvks).

Leike 3:
Timo Harakka (tuot, juont, toim, käsik). Tiina Roisko (ohj, toim). Juha Merimaa & Jouni Kantola (toim). Mervi Niskanen (kuvsiht, tvks). Samuli Liikanen (ään). Kimmo Turunen (lav vakio). Markku Lyytinen (graaf vakio: tunnus). Kirsi Vähäsöyrinki (graaf). Tapani Toroskainen & Juri Hietala (leik). Jyrki Ojala (dv-kuv).

Leike 4:
Reeta Kivihalme (tuot). Hannele Valkeeniemi (toimsiht, toim). Satu Miettinen & Jan Andersson (toim, juont). Tea Helen (ohj). Tapio Keskitalo (lav vakio). Markku Lyytinen (graaf vakio, graaf). Anne Kimiläinen (graaf). Katja Kontio (kuvsiht, tvks). Hanna Falck (kuvsiht). Taina Kanerva (taustatoim). Antti Ämmälä & Ami Assulin (toim).

Leike 5:
Ami Assulin (toimittaja). Janne Langen (kuvaaja). Markku Karinko (leikkaaja).

Kuva: Sähkön tuotannon ja kulutuksen jakautuminen Suomessa vuosina 1980 ja 2000 (YLE Kuvanauha)

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

YLEn www-sivustot

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 16.03.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä