Suomi kuului sotien jälkeisinä vuosikymmeninä vielä luistelun suurmaihin. 1950-luvulla MM-jääkentille rynnisti neuvostoluistelijoiden armeija.

3 audio- ja 8 videoleikettä

Suomen luistelu oli vuoteen 1961 vajonnut aallonpohjaan kahden vuoden takaisen kaksois-MM:n jälkeen. Paavo Noposen raportointipaikka oli ”kolmas selostuskoppi vasemmalta”.

3 audioleikettä

Suomi otti Cortinan kisoissa kultaa mäkihypyssä, 30 kilometrillä ja naisten viestissä. Hopeaa tuli 50 kilometrillä ja miesten viestissä, pronssia pikaluistelussa.

10 audioleikettä

Norja otti Helsingin Olympiastadionilla vielä kaksi pikaluistelun MM-mitalia. Neuvostoliiton tulevasta luistosta saatiin kuitenkin jo enteellisiä näytteitä.

1 videoleike

Naisten pikaluistelun MM-kisoja Väinölänniemellä 1955 seurasi 12 000 katsojaa. Näin paljon kansaa ei ollut nähty koolla "sitten Puavon juoksun", paikalliset totesivat.

1 videoleike

Neuvostoliitto otti kaksoisvoiton Cortinan olympialaisten 1500 metrin kilpailussa vuonna 1956. Juhani Järvinen luisteli samalla matkalla neljännelle sijalle.

1 audioleike

Pekka Koskela on 2000-luvun menestynein pikaluistelijamme. Hän palautti Suomen MM-mitalikantaan yli kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen.

3 videoleikettä

Suomalaisluistelijat ottivat kaksoisvoiton vuoden 1959 MM-kisoissa. Juhani Järvinen äänestettiin vuoden parhaaksi urheilijaksi ja Suomen suosituimmaksi kansalaiseksi.

2 videoleikettä

Analyysi vuoden 1953 MM-mitalimiesten luistelutavasta selvittää norjalaisen ja neuvostoliittolaisen tyylin eroavuudet. Kummalla potkii paremmin?

1 videoleike

Talviset urheilulajit – luistelu, mäenlasku ja hiihto – olivat helsinkiläisten suosiossa jo 1900-luvun alussa.

2 videoleikettä