Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Turku - maamme vanhin kaupunki /

Entisöity Turun linna

1961

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Selostus juhlasta ja kiertokäynti linnassa 10.05.1961 | kesto: 7:14 (Video)

Ruotsin vallan tukikohdaksi 1280-luvulla perustettu Turun linna entisöitiin 1500-luvun asuun vuosina 1946–61. Entistämistöiden päätökseksi järjestettiin loisteliaat juhlat.

Juhlaan osallistui tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen. Ohjelmaan sisältyi muun muassa kiertokäynti linnan saleissa ja sisäpihoilla sekä linnankirkon vihkiminen.

Päivän juhlapuheissa korostettiin sitä, että Turun linna on kaikkien suomalaisten linna. Linnan entisöintiä pidettiin myös kunniantekona menneille sukupolville.

Nykyään (2007) Turun Linna vaalii kulttuuri- ja rakennushistoriallista perintöä museona sekä juhlien ja seminaarien pitopaikkana. Linnassa käy vuosittain n. 200 000 vierailijaa.

Teksti: Rita Landström

AVAINSANAT: arkkitehtuuri, historia, kaupungit, linnat, Suomi, Turku, Turun linna

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Linnan ensimmäinen rakennusvaihe oli 1280-luvulla.

1300–1400-luvulla linnaan rakennettiin uusia osia.

1500-luvulla Vaasa-kuninkaiden aikana esilinna ympäröitiin kolmella siipirakennuksella. Juhana-herttuan aikana 1556-1563 linna uudistettiin renessanssilinnaksi.

1600-luvun alussa Turun linna oli osittain rappiolla, mutta koki uuden loistokauden Pietari Brahen asuessa Suomen kenraalikuvernöörinä linnan itäosassa 1637–40 ja 1648–51.

1788–1808 linna oli Suomen saaristolaivaston Turun eskaaderin asemapaikkana. Vankilana linna oli 1890-luvulle asti, jolloin historiallinen museo sijoittui esilinnaan.

1941 linna sai pahoja vaurioita pommituksessa. Sodan jälkeen linnaan entistettiin 1946-1961. Entistämistyö oli suurin, mitä Pohjolassa oli tehty vuoteen 1961 mennessä.

Museoviraston johdolla esilinna entistettiin 1978–87, päälinnaa 1987–93.

Linnassa toimii nykyään Turun maakuntamuseon Historiallinen museo sekä kaupungin juhlahuoneisto. Myös linnankirkko on käytössä. Linnassa on käytössä yli 160 huonetta. Tiloissa järjestetään mm. näyttelyjä, kiertokäyntejä ja seminaareja.