RSSElävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit /
Kokenut J. K. Paasikivi
luovi vaikeat kaudet
1870-1956
J.K. Paasikivellä oli jo takanaan pitkä ura, kun eduskunta valitsi hänet presidentiksi Mannerheimin pyydettyä eroa terveydellisiin syihin vedoten. Ärähtelevä ja murahteleva Paasikivi ei ollut läheisilleen helppo työtoveri.
Paasikiven poliittinen ura alkoi jo autonomian aikana. Jo vuonna 1918 Paasikivi toimi senaatin talousosaston varapuheenjohtajana eli käytännössä pääministerinä.
Poliittiselta ajattelultaan Paasikivi oli vanhasuomalainen monarkisti. Suhteessa Venäjään Paasikivi edusti sortovuosina ns. myöntyvyyslinjaa. Uuden puoluemuodostuksen myötä Paasikivi liittyi kokoomukseen, jonka puheenjohtajana hän toimi 1930-luvun puolivälissä.
Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajana hän oli vuosina 1914-1934. Pankkiuran ohella Paasikiven taitoja tarvittiin jatkuvasti myös politiikassa.
Jo vuonna 1920 Paasikivi toimi Suomen valtuuskunnan johtajana Tarton rauhanneuvotteluissa. Paasikiven idänsuhteiden asiantuntemusta tarvittiin niin talvisodan alla kuin monesti myöhemminkin Suomen siirtyessä sodasta rauhan kauteen.
Sodan jälkeisessä tilanteessa presidentti joutui kantamaan harteillaan maan kohtaloita monien ristipaineiden kohteena. Rauhanneuvottelut, sotasyyllisyyskysymys, Pariisin rauhansopimus 1948, YYA-sopimus, valvontakomission aika, kotimaisten kommunistien sisäpoliittinen vaikutusvalta ja lopulta Porkkalan palautus leimasivat historiallisina käännekohtina Paasikiven uraa.
Teksti: Reijo Perälä
AVAINSANAT: diplomatia, eheyttäminen, hollolalaiset, Hämeenkoski, hämäläiset, juristit, jälleenrakentaminen, Kokoomus, pirkanmaalaiset, poliitikot, presidentit, päijäthämäläiset, rauhanneuvottelut, tamperelaiset, temperamentti, ulkopolitiikka
Katsele ja kuuntele
Äksy eheyttäjä
2 videoleikettä
Vaikka J. K. Paasikivi oli konservatiivi, hän vierasti äkkijyrkkää oikeistolaista ajattelua. Lapuan liikkeen ja IKL:n jälkimainingeissa maltillisen kokoomusjohtajan taitoja tarvittiin puolueen eheyttäjänä.
Katsele ja kuuntele
Paasikivi ja Moskova
2 videoleikettä
”Olen tehnyt Moskovaan seitsemän matkaa ja ensimmäisen kerran palaan sieltä tyytyväisin mielin”, tokaisi Paasikivi syksyllä 1955 Moskovan matkansa jälkeen.
Katsele ja kuuntele
Sotavuosien Paasikivi
2 audioleikettä
J. K. Paasikivi tuli laajalti tunnetuksi vasta vuonna 1939 Suomen ja Neuvostoliiton alueneuvotteluissa, joissa hän edusti selkeästi myöntyväisempää linjaa kuin esimerkiksi ulkoministeri Eljas Erkko. Mutta miten Paasikivi sotavuosina toimi ja mitä hän ajatteli?
Katsele ja kuuntele
Paasikiven valinta presidentiksi
1 videoleike
Kun Mannerheim erosi vuona 1946 presidentin virasta terveydellisten ja poliittisten syiden vuoksi, eduskunta valitsi hänen tilalleen poikkeuslailla J. K. Paasikiven.
Katsele ja kuuntele
Paasikivi puhuu englantia
1 videoleike
Kokeneena diplomaattina J. K. Paasikivi hallitsi useita kieliä. Olympialaisten aattona presidentti piti puheen myös englanniksi, vaikka englannin kieli ei häneltä niin sujuvasti soljunutkaan.
Katsele ja kuuntele
Paasikiven aika
1 videoleike
Yksi näyttelijä Keijo Kompan tunnetuimmista töistä oli presidentti Paasikiven rooli. Komppa tulkitsi vahvasti Paasikiven tehtävää rauhanneuvottelijana ja sodanjälkeisen ajan presidenttinä.
Katsele ja kuuntele
Tietolaatikko
- Tasavallan seitsemäs presidentti vuosina 1946-1956.
- Valittiin presidentiksi vuonna 1946 eduskunnan valitsemana pääministerin paikalta, kun Mannerheim luopui tehtävästä terveydellisten ja poliittisten syiden vuoksi. Vuonna 1950 jatkokausi normaaleilla vaaleilla.
- Kokenut poliitikko, diplomaatti ja pankkimies. Toimi mm. kansanedustajana, senaattorina, suurlähettiläänä, ministerinä, pääministerinä ja presidenttinä.
- Toimi rauhanneuvottelijana useaan otteeseen 1920-, 1930- ja 1940-luvuilla.
- Sodan jälkeisen ulkopoliittisen linjan keskeinen luoja. ”Paasikiven linjan” erityisenä lähtökohtana luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon.
- Syntyi 27.11.1870 Kosken kunnassa, kuoli pian presidenttikautensa jälkeen, 14.12.1956 Helsingissä.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
- J.K. Paasikivi: J.K. Paasikiven päiväkirjat 1944-1956, osat I-II. Toim. M. Klinge ja Y. Blomstedt. Juva 1985, 1986.
- Tuomo Polvinen: J.K. Paasikivi. Valtiomiehen elämäntyö I ja II. Juva 1989, 1992.
- Martti Turtola: Sodan ja rauhan miehet 1940-1956. Teoksessa tasavallan presidentit. Päätoimittaja Raimo Väyrynen. Porvoo 1993.
Julkaistu 08.09.2006
Hae Elävästä arkistosta
