Eduskunta hyväksyi julistuksen Suomen itsenäisyydestä 6. joulukuuta 1917. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin P. E. Svinhufvud luki itsenäisyysjulistuksen radiossa.

3 audioleikettä

Yleisradion vanhin säilynyt ohjelmatallenne on presidentti P. E. Svinhufvudin uudenvuodenpuhe vuodelta 1935.

1 audio- ja 1 videoleike

Näyttäviä hakaristimuodostelmia nähtiin juhlanäytöksessä vuonna 1934, kun Suomen Voimisteluliitto vietti ”yleistä voimistelu- ja urheilujuhlaa” Helsingissä. Tilaisuutta juhlisti myös tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud.

2 videoleikettä

Suomi ryhtyi kansallisen kulttuurin voimannäyttöön Kalevalan riemuvuonna. 100-vuotiaan Kalevalan kunniaksi järjestettiin mahdikkaita massatapahtumia ympäri Suomea.

2 audioleikettä

Suomen sisäpoliittinen tilanne oli tulehtunut 1930-luvun alkaessa äärioikeiston nostettua päätään. Vuoden 1931 vaaleissa etsittiinkin poikkeuksellisen vahvaa presidenttiä johtamaan maa vaikean ajan yli.

1 videoleike

Här får ni höra den ursprungliga självständighetsförklaringen, uppläst av P.E. Svinhufvud två decennier senare, den 6 december 1937.

1 audio- ja 1 videoleike

Venäjällä vallankumoukset katkaisivat Mannerheimin nousujohteisen armeijauran, ja hän alkoi vaikuttaa monella tapaa nousevan Suomen tasavallan elämään. Mannerheim toimi mm. Suomen suuriruhtinaskunnan viimeisillä säätyvaltiopäivillä sukunsa edustajana.

1 videoleike

Kesällä 1930 Lapuan liike oli valtansa huipulla. Kommunistilakien vauhdittamiseksi Lapuan liike järjesti 7.7.1930 talonpoikaismarssin, johon osallistui noin 12 000 liikkeen kannattajaa.

1 videoleike

Eduskuntatalo piti alun perin rakentaa Helsingin Tähtitorninmäelle. Jo vuonna 1908 talosta oli järjestetty suunnittelukilpailu, jonka voitti Eliel Saarinen. Hanke jäi kuitenkin toteuttamatta.

1 videoleike

Vuonna 1918 maa oli jakaantunut valkoiseen ja punaiseen Suomeen. Edessä oli katkera ja verinen kansalaissota.

1 videoleike