Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet /
Ulkopolitiikkaa 1970-1990 -luvuilla
1970-1995
1970-luvulla Suomi alkoi kansainvälistyä ja osallistua aktiivisesti moniin läntisiin ja itäisiin yhteistyöhankkeisiin. Suomen EU-jäsenyys 1995 laajensi ulkopolitiikkaa entisestään.
1970-luvulla Suomi solmi erillisen vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa ja isännöi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia ETYKiä.
YYA-sopimus purettiin Neuvostoliiton lakkauttamisen jälkeen vuonna 1992. Sopimus korvattiin yhteistyösopimuksella Venäjän kanssa.
Suomen aktiivisuus kansainvälisellä sektoreilla johtui osaksi talouspoliittisista ja kulttuurisista syistä, mutta myös siitä, että tahdottiin päästä mukaan vaikuttamaan unioniksi muuttumassa olevaan Euroopan yhteisön päätöksentekoprosessiin.
Euroopan unionin jäsenyydestä järjestetty kansanäänestys johti EU-jäsenyyteen vuonna 1995.
Teksti: Rita Landström
AVAINSANAT: Etyk, Euroopan unioni, Eurooppa, huippukokoukset, kansainvälinen politiikka, kehitysmaat, Kekkonen, ulkopolitiikka
Katsele ja kuuntele
Suomettumisen paha tauti
2 audioleikettä
Willy Brandtin idänpolitiikasta huolestunut Länsi-Saksan konservatiivilehdistö alkoi 1970-luvun alussa varoitusmielessä viljellä termiä ”Finnlandisierung”, jolla viitattiin Moskovan vaikutusvaltaan toisen maan sisäisissä asioissa.
Katsele ja kuuntele
Suomi ja Länsi-Euroopan taloudellinen integraatio
3 audioleikettä
Maaliskuussa 1957 perustettiin Euroopan talousyhteisö EEC, tulevan EU:n kulmakivi. Maaliskuussa neljä vuotta myöhemmin Suomi liittyi EEC:n ulkopuolelle jääneiden maiden muodostaman Euroopan vapaakauppaliiton Eftan liitännäisjäseneksi.
Katsele ja kuuntele
Kekkonen kuvailee idän- ja lännensuhteita 1970
3 audioleikettä
Presidentti Urho Kekkosen haastattelutilaisuus elokuussa 1970 kuvaa oivallisesti Suomen tuolloista asemaa idän ja lännen välillä. Kekkonen on juuri tehnyt valtiovierailun sekä Yhdysvaltoihin että Neuvostoliittoon.
Katsele ja kuuntele
Kekkonen haki tunnustusta Itä-Saksalle
1 audioleike
Toisen maailmansodan jälkeen blokkien välissä tasapainoileva Suomi piti ainoana ei-sosialistisena maana yllä samanarvoisia suhteita jaetun Saksan molempiin valtioihin. Saksan Demokraattinen Tasavalta DDR kärtti itselleen Neuvostoliiton tuella kansainvälistä tunnustusta.
Katsele ja kuuntele
Ydinaseeton Pohjola
3 audioleikettä
Vuonna 1978 presidentti Urho Kekkonen uudisti jo vuonna 1963 esittämänsä aloitteen Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä.
Katsele ja kuuntele
Suomen ulkopolitiikka ETYKistä Euroopan unioniin
8 audioleikettä
Ohjelmasarjassa tarkasteluajanjaksona on Kekkosen ajan loppuvuodet ja Koiviston kausi. Sarja alkaa ETYKin huippukokouksesta 1975 ja päättyy Suomen asemaan ja politiikkaan Euroopan unionin jäsenenä 1995.
Katsele ja kuuntele
Zavidovo-vuoto vauhditti Kekkoselle puuhattua poikkeuslakia
4 audioleikettä
Suomen suunnitelmat vapaakauppasopimuksesta Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa saivat uuden käänteen syksyllä 1972, kun julkisuuteen vuoti muistio presidentti Kekkosen ja neuvostojohdon luottamuksellisesta keskustelusta Zavidovon metsästysmajalla Moskovan koillispuolella.
Katsele ja kuuntele
Itse asiassa kuultuna: Arvo Poika Tuominen
10 videoleikettä
Arvo Poika Tuominen, puusepän kisälli Hämeenkyröstä, josta tuli ammattiyhdistysmies, toimittaja ja punavanki, sekä kommunisti Suomessa ja Moskovassa. Talvisodan aikaan hän vaihtoi puolta ja toimi Suomeen palattuaan mm. sosiaalidemokraattien kansanedustajana.
Katsele ja kuuntele
Suomi kommentoi Neuvostoliiton vallankaappausta kieli keskellä suuta
3 videoleikettä
Suomen johto suhtautui Neuvostoliitossa tapahtuneeseen vallankaappaukseen pidättyväisesti, eikä linja ollut aina täysin yhtenäinen. Joidenkin mielestä hallituksen lausunnot olivat silti liian uskaliaita.
Katsele ja kuuntele
Julkaistu 08.09.2006