Kesän 1958 eduskuntavaalien jälkeen Neuvostoliitto halusi sanoa sanansa Suomen hallituksen kokoonpanosta. Muut suuret puolueet eivät halunneet kommunisteja ja SDP:n oppositiosiipeä hallitukseen. Tilanne kärjisti Suomen suhteita Neuvostoliittoon.

7 audio- ja 7 videoleikettä

Sodanjälkeisen ajan kriittisimmät hetket Suomen suhteissa Neuvostoliittoon olivat yöpakkaset ja noottikriisi. Näiden vuosina 1958 ja 1961 syntyneiden kriisien jälkeen Kekkosen asema lujittui entisestään.

2 audio- ja 2 videoleikettä

Viisikymmenluvun virstanpylväitä olivat Tuntematon sotilas ja yöpakkaset, toteaa maisteri Eino S. Repo toimittaja Unto Miettisen johtamassa keskustelussa. Mukana on joukko historiantutkijoitaja 1950-luvun poliittisia ja kulttuurivaikuttajia.

4 audioleikettä

Yöpakkaskriisin aikana 10.12.1958 tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti radiossa puheen, jossa hän ilmoitti, ettei Suomen idänpolitiikan suunta muutu.

1 audio- ja 1 videoleike

Maljoja ja kauniita puheita ystävyydelle oli runsain mitoin ohjelmassa, kun pääsihteeri Nikita Hruštšov ja presidentti Nikolai Bulganin tekivät valtiovierailun Suomeen kesäkuussa 1957.

1 videoleike

Vuonna 1966 alkanut keskustan ja yhtyneen vasemmiston hallitusyhteistyö, ns. kansanrintamapolitiikka, herätti suuria toiveita eri puolilla.

2 audioleikettä

Suurvaltojen välinen kylmä sota heijastui Suomeen vuonna 1958 ns. "yöpakkasina", kuten neuvostojohtaja Nikita Hruštšev kuvasi maiden välistä luottamuspulaa.

2 audioleikettä

Paine Fagerholmin kolmatta hallitusta vastaan oli kova. Hallituksen kaatuminen oli selvää, kun maalaisliitto jätti sen joulukuussa 1958.

2 videoleikettä

SDP:n Karl-August Fagerholm muodosti hallituksen heinäkuun 1958 eduskuntavaalien jälkeen. Hallitukseen tuli mukaan laaja kirjo puolueita. Vaalien voittaja, kommunistit jätettiin kuitenkin ministerilistan ulkopuolelle.

2 videoleikettä