Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit / C. G. E. Mannerheim - Suomen marsalkka /

Mannerheimin valinta presidentiksi

1944, 1946

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Marski presidentiksi (mykkä) vuosi 1944 | kesto: 3:15 (Video)

Marsalkka Mannerheimin tärkein tehtävä presidenttinä oli johtaa Suomi rauhaan. Sota Neuvostoliiton kanssa oli saatava päättymään ja saksalaiset oli häädettävä maasta.

Mannerheim valittiin presidentiksi eduskunnan säätämällä poikkeuslailla elokuun alussa 1944. Uskottiin, että Mannerheim omalla arvovallallaan toimii rauhan ja itsenäisyyden takuumiehenä ja pitää kansan koossa.

Neuvostoliitto oli valmis rauhaan, mutta ehtona oli, että Suomen poliittista johtoa vaihdetaan. Sairas ja väsynyt Risto Ryti jätti paikkansa Mannerheimille.

Kun Neuvostoliitto aloitti kesäkuussa 1944 suurhyökkäyksen, uhkasi Suomen puolustus romahtaa. Tässä tilanteessa Risto Ryti solmi omissa nimissään ns. Ribbentrop-sopimuksen, jolla varmistettiin Saksan aseapu. Sopimuksen ehtona oli, ettei Suomi solmi erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa vaan taistelee Saksan rinnalla.

Elokuussa 1944 tilanne oli sen verran vakiintunut, ettei Ribbentrop-sopimusta enää tarvittu. Sopimuksen takuumies Risto Ryti erosi tehtävästään ja Suomi käynnisti neuvottelut aselevosta ja rauhan ehdoista.

Mannerheim hoiti presidentin tehtäviä vuoteen 1946 asti. Kun Neuvostoliitto vaati sotasyyllisten tuomitsemista, Mannerheim ei kuulunut monien yllätykseksi syytettyjen listalle.

Mannerheim oli sodan aikana ja sodan loppuvaiheessa kansaa yhdistävä hahmo, jolle myös Neuvostoliiton kommunistinen johto antoi arvoa.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: aselepo, auktoriteetti, Eduskuntatalo, isänmaallisuus, itsenäisyys, jatkosota, juhlamenot, luottamus, poikkeuslait, presidentit, sota-aika, virkaanastujaiset, yhdistäminen