Elävä arkisto / Urheilu / Kesäolympialaiset /

Moskovan olympialaiset 1980

1980

Kuva: Pertti Karppinen. Kuva: Helge Heinonen.

Moskovan kisoja 19.7.-3.8.1980 voidaan kiistatta pitää sosialismin näytöksenä. Maailmanpoliittinen tilanne näkyi kisoissa selvästi ja se vaikutti aina tulosluetteloihin asti.

Kisoja varjosti Neuvostoliiton puuttuminen Afganistanin sisällissotaan. Yhdysvallat ja erityisesti presidentti Jimmy Carter ryhtyivät järjestämään boikottia kisoja varten ja olympialiike rakoili.

Kisoista jäi pois 60 maata, niistä suurimpina USA, Kanada, Japani, Kiina ja Norja. Mm. Ison-Britannian ja Australian urheilijoilla saivat halutessaan osallistua kisoihin.

Itse kisojen keskiössä oli V. I. Leninille omistettu yleisurheilustadion. Lenin-stadion isännöi yleisurheilun lisäksi avajaisia ja päättäjäisiä, ratsastusta ja jalkapallon loppuottelua.

Isännät hallitsivat stadionin tuuliolot ja portit aukenivat mystisesti aina, kun neuvostoliittolaisheittäjä oli keihäspaikalla auttaen tämän keihästä lentämään sopivassa vastatuulessa vastustajien tuloksia pidemmälle. Myös kiekonheitossa järjestäjät auttoivat omansa voittoon, tällä kertaa mittamiesten arviointivirheellä.

Oman jälkimaineensa kisoille antavat arviot dopingin todellisesta käytöstä. Dopingongelma oli todettu 1970-luvun lopulta monissa lajeissa mutta Moskovan kisoissa sitä ei ollut. Kaikki kisoissa otetut 2 100 näytettä todettiin paikan päällä negatiivisiksi.

Boikotti kasvatti suomalaisten mitalisaalista. Pertti Karppinen oli suurin kultamitaliehdokas muutenkin ja voittikin toisen perättäisen kultansa. Sen sijaan vasta 18-vuotiaasta Tomi Poikolaisesta tuli nuorin kesälajien olympiavoittoon yltänyt suomalaisurheilija.

Esko Rechardt voitti Tallinnan vesillä käydyn olympiapurjehduksen ja toi ensimmäisen lajin kultamitalin. Päivi Meriluodon pronssi jousiammunnassa sen sijaan oli naisten ensimmäinen kesäkisamitali sitten 1952.

Teksti: Anu Karttunen - Petra Himberg
(Lähde: KOK:n nettisivut www.olympic.org)

AVAINSANAT: 1980, boikotti, kesäkisat, Moskova, olympialaiset

Katsele ja kuuntele

Tietolaatikko

Boikotista huolimatta Soulin kisoissa tehtiin peräti 36 maailmanennätystä, mikä on yksi enemmän kuin neljä vuotta aiemmin Montrealissa.
Muutamat Euroopan maat ehdottivat kansallislauluista ja lipuista luopumista, jotta kisoihin ei syntyisi liiallista kansalliskiihkoa herkkänä aikana. Osa kilpailijoista olikin mukana olympialipun alla, eivätkä maansa tunnuksin.
Kisoja boikotoineiden Sveitsin ja Belgian nimikilpiä ja olympialippuja kantoivat avajaisissa järjestäjien hankkimat palkkasoturit.
Moskovassa urheilijoille järjestettiin sukupuolitesti, jonka avulla käännytettiin pari ”herrasmiestä” naisten lajeista. Ilmeisesti kysymys oli mieshormonien liiallisesta nauttimisesta. Kisoissa ei kuitenkaan löydetty yhtään positiivista doping-näytettä.
Sosialismin isä näkyi myös muissa kisapaikkojen nimissä: pienellä Lenin-stadionilla kisattiin lentopallossa ja Lenin-altaassa vesipallossa. Yhteensä kisapaikkoja oli lähes 30. Purjehduskilpailut järjestettiin Tallinnan edustalla, Piritassa.
Zimbabwe voitti maan ensimmäisen ja tähän asti ainoan olympiakultamitalin, kun maan naisten joukkue voitti maahockeyturnauksen.
Iso-Britannian Sebastian Coe hävisi maanmiehelleen Steve Ovettille tiukan kamppailun 800 metrillä, mutta päätti 1500 metrillä Ovettin 42 kisan mittaisen voittoputken.
Boikotin ansiosta kisoissa esiintyi myös Suomen jalkapallojoukkue, joka ei tosin päässyt alkulohkoa pidemmälle.
Valio toimitti kisoihin yli 800 tonnia maitotuotteita.