Kun läntisten miehitysvaltojen vyöhykkeet vuonna 1949 yhdistettiin Saksan liittotasavallaksi, vastasi Neuvostoliitto tähän perustamalla omalle vyöhykkeelleen Saksan demokraattisen tasavallan eli DDR:n.

Saksat tunnustivat toisensa vasta vuonna 1973.

Sosialistista komentoa pakenevien kansalaisten pysäyttämiseksi DDR:n viranomaiset rakensivat muurin keskelle Berliiniä vuonna 1961.

Vaikka DDR:n demokraattisuus oli käytännössä yhden puolueen valtaa, maahan onnistuttiin kaikesta huolimatta rakentamaan suhteellisen toimiva yhteiskunta, jossa ei ollut niin paljon aineellisia syitä tyytymättömyyteen kuin esimerkiksi Neuvostoliitossa tai Puolassa, arvioi toimittaja Max Rand.

Syksyllä 1989 tyytymättömyys kasvoi kuitenkin niin suureksi, että valtionpäämies Erich Honecker pakotettiin eroamaan, Berliinin muuri hajotettiin, ja alettiin edetä kohti Saksojen yhdistymistä.

AVAINSANAT: DDR, haastattelut, ideologiat, kylmä sota, mielipiteet, Neuvostoliitto, rakentaminen, Saksa, Saksan demokraattinen tasavalta, sosialismi, sosialistiset maat, tasavallat, tutkijat, tyytymättömyys, vapaus, vyöhyke, yhteiskunta

Anna palautetta sivun sisällöstä