Teollisuudella oli huutava pula raaka-aineista. Tästä syystä Maan Romu -järjestö organisoi sotavuosina myös hiusten keräyksen kangasteollisuuden hyväksi.

Vaatteet ja kankaat menivät kortille ensimmäisten tuotteiden joukossa jo talvisodan aikana. Puuvillaa ja villaa ei saatu maahan lainkaan vuosina 1942-45.

Raaka-ainepulan takia teollisuuden oli pakko turvautua korvikkeisiin: lumppuihin, hiuksiin sekä uusiin sellupohjaisiin keinokuituihin sillaan ja säteriin.

Sillasta tehdyt vaatteet saattoivat tosin kutistua käyttökelvottomiksi jo ensimmäisessä pesussa.

Paperista tehtiin lakanoita, verhoja, pöytäliinoja ja muita kodin tekstiilejä. Paperista tai paperinarusta valmistettiin paljon myös kenkiä, joissa oli puupohjat. Sateella paperikengät eivät olleet koivinkaan käytännöllisiä, vaikka ulkonäkö mukaili parempien aikojen mallia.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: dokumenttiohjelmat, elintarvikkeet, filmikatsaukset, jatkosota, joulu, korvikkeet, Lapin sota, Maan Romu, musta pörssi, Pariisin rauhansopimus, pula, pula-ajat, ravintolat, salakauppa, salakuljetus, sotakorvaukset, säännöstely, talvisota, toinen maailmansota, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset

Anna palautetta sivun sisällöstä