Elävä arkisto / Urheilu / Moottoriurheilu /
Jyväskylän Suurajot - Suomen MM-ralli
1951 - 1988
Suomalaisen ralliurheilun pääkilpailu ajettiin ensi kertaa vuonna 1951. Kuusikymmenluvulla sorasirkuksesta tuli maan suosituin yleisölaji.
Ajon nimi oli aluksi Tuhansien Järvien Ajo. Runollisuus säilyi rallin kansainvälisessä nimessä Rally of the Thousand Lakes.
Ensimmäisessä kilpailussa nopeus oli rajattu 65 kilometriin tunnissa. Kaksikymmentäkolme autoa kiersi 1600 kilometrin reitin, joka kävi Napapiirillä asti.
Ensimmäiset pikataipaleet ajettiin vuonna 1953. Kaksi vuotta myöhemmin ralli muuttui ratkaisevasti, kun pikataipaleiden määrää lisättiin. Samalla reitti jaettiin kahdeksi Jyväskylään päättyväksi, yhteensä 1800 kilometrin pituiseksi lenkiksi.
Kuusikymmenluvulla ralli-innostus valtasi nopeasti autoistuvan Suomen. Jyväskylässä alkoi Simo Lampisen, Timo Mäkisen ja Hannu Mikkolan valtakausi.
Ralliurheilu sai myös osakseen kritiikkiä. Arvostelijoiden mukaan se näytti mallia holtittomaan ajamiseen, joka maanteillä lisäsi vuosittain liikennekuolemien määrää.
Suurajoissakin koettiin 60-luvun kuluessa kaksi kuolemantapausta. Kritiikistä huolimatta rallin suosio jatkui.
Vuonna 1973 Jyväskylän Suurajot sai automerkkien MM-osakilpailun arvon. 1979 alettiin ajaa myös kuljettajien MM-pisteistä. Suurajot oli heti mukana tässäkin sarjassa.
80-luvulla ralliurheilu oli muuttunut täysin ammattimaiseksi ja Suurajojen nopeilla teillä nähtiinkin unohtumattomia taisteluita voitoista.
80-luvunkin voittajatilastoa hallitsivat suomalaiset. Kärkiniminä häärivät Hannu Mikkola, Markku Alén, Ari Vatanen, Timo Salonen ja Juha Kankkunen, joka tosin saavutti ensimmäisen voittonsa vasta vuonna 1991. Suurajojen voitto lipsahti vain kerran muualle, kun Ruotsin Mikael Ericsson oli nopein vuonna -89.
Teksti: Jukka Lindfors ja Janne Leppänen
AVAINSANAT: 1960-luku, 1980-luku, autourheilu, Jyväskylän Suurajot, moottoriurheilu, Neste Oil Ralli, Rally of the Thousand Lakes, Suomen Ralli
Katsele ja kuuntele
Kolmannet Jyväskylän Suurajot
1 videoleike
Kolmekymmentä kilpailijaa on vuonna 1953 lähdössä Helsingin messukentältä. Aikakauden rallirassit olivat usein muhkeita henkilöautoja.
Katsele ja kuuntele
Rauno Aaltonen Jyväskylän ralliykkönen 1961
3 videoleikettä
Historiallinen tallenne vie Jyväskylän 11. Suurajojen mustavalkoisiin tunnelmiin. Mukana kisassa oli myös toimittaja Risto Vanarin ohjaama Yleisradion Simca.
Katsele ja kuuntele
Höyry-Häyrinen ohjeistaa Suurajojen katsojia
1 audioleike
Raimo Häyrinen kertoo, miten olla hyvä katselija Jyväskylän Suurajoissa 1965. Jukka Häyrinen selostaa saman rallin avauspätkän, Harjun erikoiskokeen, auton ratista käsin.
Katsele ja kuuntele
Koirankoppien valtakausi alkaa Suurajoissa
2 audio- ja 3 videoleikettä
Jyväskylän 15. rallin kiistaton voittaja oli Timo Mäkinen "koirankopillaan". BMC Cooper S:n kuljettaja avasi vuonna 1965 kolmivuotisen voittoputkensa.
Katsele ja kuuntele
Mäkinen uusii voittonsa Jyväskylässä
4 videoleikettä
Timo Mäkinen ja Pekka Keskitalo kävivät Jyväskylän Suurajoissa 1966 täpärän taistelun Rauno Aaltosta ja ruotsalaista Tom Tranaa vastaan.
Katsele ja kuuntele
Rallikuskit - paras vientiartikkelimme
2 audioleikettä
1960-luvun loppuun mennessä ralliurheilu oli muuttunut. Varakkaiden herrojen sunnuntaihuvista oli tullut kovaa liiketoimintaa.
Katsele ja kuuntele
Hannu Mikkolasta Jyväskylän tähti
1 audio- ja 1 videoleike
Hannu Mikkola otti ensimmäisen voittonsa Jyväskylän suurajoissa vuonna 1968 ja jatkoi kahtena seuraavana vuonna samaa rataa. Kakkoskuski Anssi Järveä kova meno välillä suorastaan hirvitti.
Katsele ja kuuntele
Simo Lampiselle suurajokultaa 1972
1 videoleike
Simo Lampinen otti Saabilla kolmannen voittonsa Jyväskylän Suurajoissa vuonna 1972. Savon ja Keski-Suomen pikkuteillä koettiin "ennennäkemätön sorasirkus".
Katsele ja kuuntele
MM-rallia 1980-luvulla
3 audioleikettä
Raimo "Höyry" Häyrisen toimittamia rallihaastatteluita 80-luvulta. Haastateltavana ovat suurimmat kotimaiset rallitaivaan tähdet ja muutama ruotsalainenkin.
Katsele ja kuuntele
Hannu Mikkola puhuu
2 audioleikettä ja 1 videoleike
Hannu Mikkola nousi Jyväskylän Suurajojen uudeksi tähdeksi vuonna 1968. Ralliautoilun maailmanmestaruuden hän saavutti vuonna 1983.
Katsele ja kuuntele
Tietolaatikko
- Jyväskylän Suurajot hyväksyttiin vuonna 1959 EM-osakilpailuksi. Vuodesta 1973 lähtien sillä on ollut automerkkien MM-osakilpailun arvo, ja kuljettajien MM-sarjaan Jyväskylä tuli mukaan saman vuosikymmenen lopussa.
- 1970-luvulla kasvava ympäristötietoisuus lisäsi kritiikkiä ralliautoilua kohtaan. Reittien varrella asuvia kiusasi myös lisääntynyt ennakkoharjoittelu.
- Suurajojen järjestäjänä toimi alkuun Autoklubin Keski-Suomen piiri. Vuodesta 1997 ajoista on vastannut Autourheilun kansallinen keskusliitto AKK. Pääsponsori Neste mainittiin kisan nimessä vuodesta 1994 alkaen, ja vuonna 1997 kilpailu muutettiin Neste Ralliksi (sittemmin Neste Oil Ralli). Se tunnetaan myös 1000 Lakes Rallyna ja Suomen rallina. Tapahtuma on valittu useita kertoja maailman parhaiten järjestetyksi MM-ralliksi.
- Suurajojen menestyneimpiä kuskeja ovat Marcus Grönholm (7 voittoa) ja Hannu Mikkola (7 voittoa). Markku Alén on yltänyt ykkössijalle kuudesti. Tommi Mäkinen voitti ajot viidesti peräkkäin vuosina 1994-1998, ja Timo Mäkisellä on voittoja tilillään neljä.
- Ruotsiin voitto on mennyt neljästi vuosina 1951-2007. 1990-luvun alussa suomalaisten rintaman mursivat espanjalaien Carlos Saintz ja ranskalainen Didier Auriol.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
- Antero Raevuori: Jyväskylän Suurajot. Kirjassa Urheilu 2000, osa 5. WSOY 1996.
Aiheeseen liittyviä linkkejä
YLEn www-sivustot
Internet
Julkaistu 25.07.2008