Elävä arkisto / Urheilu / Yleisurheilu /
MM-yleisurheilu kautta aikojen
1983 - 2005
Vuonna 1983 alkaneet yleisurheilun MM-kisat pidettiin aluksi neljän vuoden välein. Suomen menestyksestä ovat vastanneet ennen muuta keihäänheittäjät ja kävelijät.
Ensimmäiset MM-kisat järjestettiin Helsingissä, joka toistaiseksi ainoana kaupunkina sai kisat toistamiseen vuonna 2005. MM-kisojen suosio innosti vuonna 1991 lyhentämään kisavälin kahteen vuoteen.
Toistaiseksi suurin osanottajamäärä on ollut Ateenan MM-kisoissa, joissa kilpaili 2266 urheilijaa. Osanottajamaiden määrä on kasvanut 153:sta noin kahteen sataan. Eniten maita on ollut mukana Sevillan ja Pariisin kisoissa, kummassakin 203.
Suomi on saanut eniten mitaleita keihäänheitossa (neljä kultaa, kolme hopeaa ja yksi pronssi)ja kävelyssä (kaksi kultaa, yksi hopea ja pronssi).
Teksti: Jukka Lindfors
AVAINSANAT: Ateena, Berliini, Edmonton, Espanja, Göteborg, heittolajit, Helsinki, hyppylajit, Italia, Japani, juoksulajit, Kanada, kilpakävely, Kreikka, maailmanmestarit, maailmanmestaruuskisat, Osaka, Pariisi, Ranska, Rooma, Ruotsi, Saksa, Sevilla, Stuttgart, Tokio, urheilukilpailut, viestilajit, yleisurheilu
Katsele ja kuuntele
Usain Boltin MM-menestys 2009
3 videoleikettä
Yleisurheilun MM-kisoista 2009 tuli Usain Boltin juhlaa. Jamaikan ihmemies rikkoi viikon sisällä sekä 100 metrin että 200 metrin maailmanennätykset.
Katsele ja kuuntele
Yleisurheilun MM-kisat Osakassa 2007
9 videoleikettä
Osakan MM-kisojen urheilusankareita olivat USA:n Allyson Felix ja Tyson Gay. Suomalaisten taso riitti mitaliin vain miesten keihäässä.
Katsele ja kuuntele
Terosta Osakassa keihään maailmanmestari
1 videoleike
Tero Pitkämäki voitti miesten keihäänheiton maailmanmestaruuden Osakassa 2.9.2007. Viimeisellä heitollaan hän repäisi voittolukemaksi 90,33 metriä.
Katsele ja kuuntele
Yleisurheilun MM-kisat Helsingissä 2005
9 videoleikettä
Kymmenennet yleisurheilun MM-kisat pidettiin jälleen Helsingissä. Kilpailut olivat myrskyisät: ne jouduttiin välillä keskeyttämään rankkasateen vuoksi.
Katsele ja kuuntele
Tommi Evilä hyppää MM-kolmoseksi
1 videoleike
Helsingin olympiastadionin yleisön pidättäessä henkeään Tommi Evilä taisteli pituushypyn MM-pronssia elokuussa 2005. Mitali ratkesi yhden sentin etumatkalla.
Katsele ja kuuntele
Yleisurheilun MM-kisat Pariisissa 2003
4 videoleikettä
Afrikka otti jälleen kaikki pitkien ja keskipitkien juoksumatkojen voitot yleisurheilun 9. MM-kisoissa. Suomelle ei kilpailuissa hellinnyt yhtäkään mitalia.
Katsele ja kuuntele
Yleisurheilun MM-kisat Edmontonissa 2001
2 videoleikettä
Kahdeksansissa MM-kisoissa ei rikottu yhtään ennätystä, mutta jännittäviä kilpailuja riitti. Yhä useampi uusi mestari tuli muualta kuin USA:sta tai Euroopasta.
Katsele ja kuuntele
Arsi Harjulle MM-kuulapronssia
2 videoleikettä
Pohjalainen mörssäri palautti Suomen kuulamiehet mitalikantaan kuuden vuoden tauon jälkeen Edmontonin MM-kilpailuissa vuonna 2001.
Katsele ja kuuntele
Parviainen heitti MM-hopeaa
1 videoleike
Keihäänheittäjä Aki Parviainen toi Suomelle toisen mitalin yleisurheilun maailmanmestaruuskisoissa Kanadan Edmontonissa elokuussa vuonna 2001.
Katsele ja kuuntele
Yleisurheilun MM-kisat Sevillassa 1999
2 videoleikettä
Sevillan MM-kisojen pikamatkoja hallitsi suvereenisti USA. Michael Johnson teki pitkään tavoittelemansa 400 metrin ME:n ja Maurice Greene keräsi kolme kultaa.
Katsele ja kuuntele
MM-keihäskultaa Aki Parviaiselle
1 videoleike
Joensuun Katajan Aki Parviainen johti Suomen keihäsmiehet takaisin kultasarjaan Sevillassa vuonna 1999 pidetyissä yleisurheilun MM-kilpailuissa.
Katsele ja kuuntele
Yleisurheilun MM-kisat Ateenassa 1997
2 videoleikettä
Ateenan MM-kisoissa ei rikottu yhtään ME:tä. Useita uusia mestareita voideltiin, mutta monessa lajissa kultamitalit kasautuivat yhä moninkertaisille voittajille.
Katsele ja kuuntele
"Eetulle" 10-ottelun MM-hopeaa
2 videoleikettä
Aiemmin Neuvostoliittoa, IVY:ä ja Valko-Venäjää edustanut Eduard Hämäläinen hankki Suomen ainoan mitalin yleisurheilun MM-kisoissa Ateenassa 1997.
Katsele ja kuuntele
Yleisurheilun MM-kisat Göteborgissa 1995
1 videoleike
Yleisurheilun ennätyksiä rikottiin jälleen Göteborgissa. Kolmiloikkaaja Jonathan Edwards ylitti 18 metrin haamurajan peräti kahdesti samassa kisassa.
Katsele ja kuuntele
Kononen kävelykuninkaaksi
2 videoleikettä
Suomen Valentin Kononen voitti miesten 50 kilometrin kävelyn yleisurheilun MM-kisoissa Göteborgissa 1995. Pahimman kilpailijansa hän pudotti pelistä katsekontaktilla.
Katsele ja kuuntele
Halvari työnsi MM-hopeaa
1 videoleike
Nilkkavaivainen Mika Halvari toi Suomen ensimmäisen MM-kuulamitalin Göteborgissa järjestetystä maailmanmittelöstä vuonna 1995.
Katsele ja kuuntele
Mikaela MM-mitaleille
1 videoleike
Yleisurheilun maailmanmestaruuskisoissa Göteborgissa 1995 Mikaela Ingberg toi pronssillaan Suomen keihäsnaisille ensimmäisen MM-mitalin yli 10 vuoteen.
Katsele ja kuuntele
Yleisurheilun MM-kisat Stuttgartissa 1993
7 videoleikettä
Neljänsissä yleisurheilun MM-kisoissa rikottiin roppakaupalla ennätyksiä, ja Kiinan naiset pinkoivat maailman kestävyysjuoksun kärkeen.
Katsele ja kuuntele
Seppo, Seppo, Seppo...
1 videoleike
Seppo Räty ei ollut puheliaalla päällä pudottuaan Stuttgartin MM-kisojen keihäskarsinnassa 1993. Bubi Wallenius seurasi häntä sitkeästi pitkin maantietä.
Katsele ja kuuntele
Essayahista maailman ripein kävelijä
1 videoleike
Yleisurheilun MM-kisoissa Stuttgartissa 1993 Sari Essayah huomasi yhtäkkiä johtavansa naisten 10 kilometrin kävelyä. "Oli vain pakko jatkaa täysillä."
Katsele ja kuuntele
Vallu kamppaili MM-kakkoseksi
1 videoleike
Valentin Kononen käveli Stuttgartin MM-kisoissa vuonna 1993 polvi puudutettuna ohittaen uupuneen ja tyylirikkoihin sortuneen kanssakilpailijan toisensa jälkeen.
Katsele ja kuuntele
Kimmo Kinnunen heittää MM-hopeaa
1 videoleike
Mestaruuttaan puolustava suomalainen joutui taipumaan Tšekin keihäsihmeelle Jan Železnýlle Stuttgartissa vuonna 1993 pidetyissä yleisurheilun MM-kisoissa.
Katsele ja kuuntele
Yleisurheilun MM-kisat Tokiossa 1991
6 videoleikettä
Yleisurheilun 3. MM-kilpailujen keskeinen hahmo oli jälleen Carl Lewis. Naisten juoksuja hallitsivat Neuvostoliiton ja entisen Itä-Saksan edustajat.
Katsele ja kuuntele
Suomelle MM-tupla keihäässä 1991
2 videoleikettä
Yleisurheilun MM-kisoissa Tokiossa 1991 Kimmo Kinnunen leiskautti itsensä avausheitollaan voittoon. Mestaruuttaan puolustava Seppo Räty nousi hopeapallille.
Katsele ja kuuntele
Sari käveli MM-pronssia
2 videoleikettä
Suomi kiinnostui taas kävelystä, kun Sari Essayah otti yllättäen kolmannen sijan Tokiossa pidetyissä yleisurheilun MM-kilpailuissa elokuussa 1991.
Katsele ja kuuntele
Yleisurheilun MM-kisat Roomassa 1987
2 videoleikettä
Yleisurheilun toisissa MM-kilpailuissa kestävyysjuoksun kärkeen nousivat afrikkalaiset juoksijat. Doping ja välistävedot mustasivat kisasaavutuksia.
Katsele ja kuuntele
Seppo Rädystä maailmanmestari
1 videoleike
Yleisurheilun ensimmäinen suomalainen MM-kultamies oli keihäänheittäjä Seppo Räty, joka toi Suomen ainoan mitalin vuoden 1987 MM-kisoista Roomasta.
Katsele ja kuuntele
Yleisurheilun MM-kisat Helsingissä 1983
7 videoleikettä
Yleisurheilun ensimmäiset MM-kisat pidettiin Helsingissä elokuussa 1983. Tapahtuman merkkimies oli kolme kultaa kahmaissut amerikkalainen Carl Lewis.
Katsele ja kuuntele
Tiina Lillak maailmanmestariksi
2 videoleikettä
Espoolainen ME-nainen heitti viimeisellä heitollaan keihäskultaa riemuitsevan kotiyleisön edessä yleisurheilun ensimmäisissä MM-kisoissa vuonna 1983.
Katsele ja kuuntele
Bryggarelle historiallinen MM-hopea
1 videoleike
Arto Bryggare rikkoi jenkkien juoksijarivistön yleisurheilun MM-kisoissa Helsingissä 1983. Suomalaisaituri otti ensi kertaa mitalin maailmanlaajuisissa kisoissa.
Katsele ja kuuntele
Vainio syöksyi 5000 m:n MM-pronssille
1 videoleike
Suomalaisen kestävyysjuoksun viimeinen merkkimies pani Helsingin MM-kisoissa vuonna 1983 kaikkensa peliin heittäytymällä maaliviivan yli kolmossijalle.
Katsele ja kuuntele
Vedonlyöntiä livenä
1 videoleike
Helsingin yleisurheilun MM-kisojen kynnyksellä kokeiltiin Suomessa ensimmäisen kerran mahdollisuutta lyödä suosikkinsa puolesta vetoa reaaliaikaisesti.
Katsele ja kuuntele
Tietolaatikko
- HUOM: Valitettavasti oheiset ohjelmat ovat sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta.
- OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är dessa program tyvärr endast tillgängliga i Finland och via finska servrar.
- NOTE: Due to the terms of our agreements these programmes are unfortunately only available in Finland and via Finnish servers.
- Jo ennen ensimmäisiä varsinaisia MM-kisoja järjestettiin kaksi tapahtumaa, joissa kilpailtiin olympiaohjelmaan kuulumattomien lajien mestaruudesta. Malmössä vuonna 1976 ottelivat 50 kilometrin kävelijät, Hollannin Sittardissa vuonna 1980 olivat ohjelmassa naisten 3000 metriä ja naisten 400 metrin aidat.
- USA on ollut MM-historian johtava yksittäinen maa. Ensimmäisissä MM-kisoissa lähes kaikki kultamitalit menivät Euroopan tai Yhdysvaltojen edustajille. 20 vuotta myöhemmin muiden maiden osuus mestaruuksista oli yli 40 prosenttia. Kun vuoden 1983 maailmanmestarit edustivat 14:ää eri kansallisuutta, vuoden 2003 kultamitalistit tulivat 23:sta eri maasta.
- MM-kisahistorian menestyneimpiä urheilijoita vuosina 1983-2005 ovat olleet Michael Johnson (9 kultamitalia), Carl Lewis (8 kultaa) ja Sergei Bubka (6 kultaa). Viiden kultamitalin haltijoita ovat Lars Riedel, Gail Devers ja Maurice Greene.
- Kaikkiaan mitaleita ovat keränneet eniten Merlene Ottey (14), Carl Lewis (10), Michael Johnson (9), Jearl Miles-Clark (9), Gail Devers (8) ja Gwen Torrence (8).
Aiheeseen liittyviä linkkejä
Elävä arkisto
Internet
Julkaistu 10.08.2007