Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat /
Suomen kirjallisuus Agricolasta 1900-luvun alkuun

Agricolan ”ABC-kirjasta” alkoi suomalaisen kirjakielen kehitys. Suomalainen kansallinen identiteetti syntyy Lönnrotin kokoaman Kalevalan myötä.
Suomi sai kansalliseepoksensa, kun Elias Lönnrothin Vienan Karjalassa kokoama Kalevala julkaistiin vuonna 1835.
1800-luvun suomalaiset runoilijoiden ja kirjailijoiden teokset olivat vahvasti kansallisromanttisia.
He olivat kiinnostuneita suomalaisten historiasta, taruista ja sankareista. Esimerkkinä Topeliuksen isänmaalliset ja uskonnolliset kertomukset.
Suomalainen kirjallisuus eli vahvasti 1800-luvulta eteenpäin. Vuonna 1939 Frans Emil Sillanpää sai toistaiseksi ainoan Nobelin kirjallisuuspalkinnon tavastaan kuvata maalaisväestön elämäntapaa ja luontosuhdetta.
Teksti: Seija Aunila
AVAINSANAT: kirjailijat, kirjallisuudenhistoria, kirjallisuus
Katsele ja kuuntele

Agricola loihti Suomelle kirjakielen lounaismurteista 
2 audioleikettä
Suomalainen kirjallisuus alkoi piispa Mikael Agricolan vuosien 1537 ja 1544 välillä julkaisemasta ABC-kirjasta, joka yhdisti aapisen ja katekismuksen olennaisimmat puolet.
Katsele ja kuuntele

Lääkäri Lönnrot laati myyttisen suomalaisen sankaritarinan 
1 audioleike
Sammattilainen lääkäri Elias Lönnrot aloitti kansanperinteen talteenpanon vuonna 1828. Runonkeruuretkien pohjalta hänen päässään alkoi muodostua suuri kertomus Suomen kansan tarunhohtoisesta menneisyydestä ja sen sankareista.
Katsele ja kuuntele

Topeliuksen Maamme kirja kilpailee Raamatun kanssa
1 audioleike
Zachris Topeliuksen Maamme kirja ilmestyi ruotsiksi vuonna 1875. Yli sata vuotta myöhemmin se oli Suomen eniten luettu kirja heti Raamatun jälkeen.
Katsele ja kuuntele

Kirjeistä kirjaksi
1 audioleike
Kirjallisuudentutkija Heidi Grönstrandin radioesitelmässä tarkastelun kohteena on mm. Suomen ensimmäinen romaani, Fredrika Wilhelmina Carstensin ruotsiksi kirjoittama kirjeromaani Murgrönan.
Katsele ja kuuntele

Satusetä Topelius kritisoi kapitalismia ja tehohakkuita
1 audioleike
Zachris Topelius arvosteli 1800-luvun teollistumisen varjopuolia ja vastusti luonnon häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Professori Matti Klinge kertoo Topeliuksen ajatuksista sata vuotta tämän kuoleman jälkeen.
Katsele ja kuuntele

Runeberg - oiva lyyrikko, jonka hahmoista tuli kliseitä 
3 audioleikettä
Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä, eikä vuonna 1938 radioidusta juhlareportaasistakaan puutu ylevää henkeä. Mutta myös myöhemmät kirjallisuusmiehet Kai Laitinen ja Lars Huldén jakavat kansalliskirjailijalle tunnustusta.
Katsele ja kuuntele

Vänrikki Stoolin tarinoita
3 audio- ja 2 videoleikettä
J. L. Runebergin runot Suomen sodasta nostivat tekijänsä kansallisrunoilijan asemaan. 1970-luvun radikaalitkin tulkitsivat niitä komeasti.
Katsele ja kuuntele

Kirja A&Ö: Vänrikki Stoolin tarinat
1 videoleike
"Runebergillä on kelpo poljento. Kyllä niitä säveltääkin voisi", toteaa muusikko Jarkko Martikainen Kirja A&Ö:n lukupiirissä, jossa aiheena on Vänrikki Stoolin tarinat.
Katsele ja kuuntele

Juhani Aho, ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija
2 audioleikettä ja 1 videoleike
Juhani Aho kirjoitti romaaneja ja lyhyitä kertomuksia, joita hän nimitti lastuiksi. Hänen realistiset teoksensa käsittelivät usein tekniikan saapumista maaseudulle ja sitä, miten uudet mullistukset muuttivat ihmisten elämää.
Katsele ja kuuntele

Arvid Järnefelt, Suomen suurin tolstoilainen
1 audioleike
Arvid Järnefelt oli kirjailija Leo Tolstoin ystävä ja oppilas, jonka ihanteita olivat pasifismi, omantunnon seuraaminen ja itsensä elättäminen omalla työllä.
Katsele ja kuuntele

Minna Canth - realisti ja naisasianainen 
1 audioleike ja 4 videoleikettä
Minna Canth oli aikansa tärkeimpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Canthin elämäntyö on vaikuttanut Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.
Katsele ja kuuntele

Eino Leinon jäljillä 
1 audioleike
”Lyriikkamme alkuvoimainen nero”, ”titaanimainen taiteilija” ja ”ihmisenä ilmiö” ovat vain eräitä luonnehdintoja, joita jälkimaailma on liittänyt Eino Leinoon.
Katsele ja kuuntele

Maria Jotuni - seksuaalinormien ravistelija
1 audio- ja 1 videoleike
Maria Jotuni oli aikansa outolintu: näytelmäkirjailija, radikaali – ja nainen. Hänen teoksiaan pidettiin usein irstaina ja aiheita naiselle sopimattomina, vaikka toisaalta häntä arvostettiin mestarillisena kielenkäyttäjänä ”sukupuolestaan huolimatta”.
Katsele ja kuuntele

Maila Talvio aikalaistensa silmin
2 audioleikettä
Kirjailija Maila Talviota muistelevat Yrjö Jäntti, Volker von Bonin ja Martta Vehkametsä-Puisto.
Katsele ja kuuntele

Hilja Haahden haastattelu
3 audioleikettä
Nuoruudessa omaksuttu kristillinen vakaumus sai Hilja Haahden karsastamaan koulutoverien kepposia. Kirjailija Hilja Haahti muistelee lapsuuttaan ja kouluvuosiaan Kaarle Nordenstrengin haastattelussa vuonna 1962.
Katsele ja kuuntele

Aino Kallaksen mestarivuodet 
1 audioleike
Aino Kallaksen mestarikausi ulottuu 1920-luvulta 1950-luvulle. Haastateltavana on Kallas-tutkija Kai Laitinen.
Katsele ja kuuntele

Korpikirjailija Ilmari Kianto
1 videoleike
Elokuva kuvaa 80-vuotiasta kotioloissaan Kainuussa sekä Helsingin nähtävyyksiä katselemassa.
Katsele ja kuuntele

Ilmari Kianto - Kainuun laulaja
1 audioleike
Unto Miettinen haastattelee 84-vuotiasta korpikirjailijaa ja tapaa alkuperäisen Ryysyrannan Joosepin aikalaisia.
Katsele ja kuuntele

Kekkonen Iki-Kiantoa onnittelemassa
1 audioleike
Kirjailija Ilmari Kiannon 90-vuotispäivää vietettiin Helsingissä 7.5.1964. Päivänsankaria kävi onnittelemassa hyvä ystävä, Urho Kekkonen.
Katsele ja kuuntele

Köyhälistön kuvaaja Ilmari Kianto
1 videoleike
Ilmari Kiannon mestariteokset Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi ovat saaneet ilmaisumuotonsa myös elokuvina ja useina teatterisovituksina. Punaisesta viivasta on tehty myös ooppera.
Katsele ja kuuntele

Muistikuvia Anni Swanista
1 audioleike
Anni Swan (1875–1958), josta tuli suomalaisen lastenkirjallisuuden ensimmäinen klassikko, aloitti uransa aikuisten saduilla. Nadja Nowakin ohjelma kertoo kirjailijasta, äidistä ja mummista.
Katsele ja kuuntele

Runoilija L. Onerva
1 videoleike
Suomen ensimmäinen merkittävä naisrunoilija vietti vuonna 1952 70-vuotispäiviään.
Katsele ja kuuntele

V. A. Koskenniemi - esi-eksistentialisti?
2 audioleikettä ja 1 videoleike
Runoilija-akateemikko oli tohtori Yrjö Luojolan mukaan 1950-luvun muotifilosofien edeltäjä. Jo kauan ennen eksistentialisteja hän tunsi, että ihminen on avuton, yksin ja maailmaan heitetty.
Katsele ja kuuntele

Ilmari Kianto, aikansa rohkea radikaali
1 videoleike
1900-luvun alkupuoliskon merkittävimpiin kirjailijoihin lukeutuva Ilmari Kianto oli paitsi aatteellinen herrasmies, myös kauniita naisia ja pontikkaa arvostava modernisti ja aikansa radikaali.
Katsele ja kuuntele
Aiheeseen liittyviä linkkejä
YLEn www-sivustot
Internet
Julkaistu 08.09.2006