Elävä arkisto / Kotimaa / Opintiellä / Vapaus ja demokratia kouluihin! /

Teiniliitto oli aikansa mahtijärjestö

1974

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Teiniliiton nousu ja tuho 18.10.2011 | kesto: 27:56 (Video)

Teiniliitto oli 60- ja 70-lukujen koulunuorison merkittävin vaikutuskanava. Moni tämän päivän vaikuttaja otti yhteiskunnallisen uransa ensiaskeleet järjestön riveissä.

Teiniliitosta tuli yhden sukupolven vallankäytön oppikoulu. Tämän päivän päättäjistä entisiä teiniliittolaisia ovat mm. Erkki Liikanen, Ilkka Kanerva, Erkki Tuomioja, Jaakko Laakso, Esko Aho, Ben Zyskowicz, Kimmo Sasi, Matti Viialainen, Satu Hassi, Anders Blom ja Timo Laaninen.

Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä 1939 perustettu Teiniliitto oli aluksi isänmaallinen kasvatusjärjestö. Harrastejärjestön luonne alkoi kuitenkin 1960-luvun myötä muuttua yhteiskunnallisempaan ja radikaalimpaan suuntaan.

Puolueiden nuorisojärjestöt kiinnostuivat Teiniliitosta 1970-luvun alussa. Pian järjestö politisoitui. Ns. taistolaiset eli vähemmistökommunistit miehittivät liiton johtopaikat.

Teiniliitosta tuli poliittisten nuorisojärjestöjen temmellyskenttä. Vastakkain olivat porvarillinen rintama ja ns. yleisdemokraattinen rintama, joka koostui vasemmistosta ja keskustasta.

Ensimmäiset kouluneuvostovaalit vuonna 1973 antoivat pontta Teiniliiton nousulle. Järjestö halusi uudistaa vanhoillisen koulun, jota vaadittiin uudistettavaksi mm. Summerhill-aatteen hengessä. Opiskelun tuli olla vapaata ja joustavaa ilman tiukkoja opetussuunnitelmia.

Teiniliiton organisaatio oli kolmiportainen. Kouluissa toimivien teinikuntien yhdyselimenä toimivat piiritason teiniyhdistykset. Korkeinta päätösvaltaa käytti Teiniliiton liittokokous, johon kukin teiniyhdistys saattoi lähettää edustajansa jäsenmääränsä perusteella.

Parhaimmillaan koululaisten etujärjestöön kuului satatuhatta nuorta. Liiton taloutta hoidettiin kuitenkin huonosti, mikä johti siihen, että opetusministeri Marjatta Väänänen lakkautti 1975 liiton valtionavut.

Järjestön epäselvyyksiä ja konkurssipesää selviteltiin pitkään. Teiniliitto lakkautettiin vuonna 1985, jonka jälkeen sen työtä jatkoi Suomen lukiolaisten liitto.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: Jyväskylä, koulu, kouludemokratia, kouluneuvostot, kouluneuvostovaalit, Mikkeli, opettajat, oppilaat, poliittiset nuorisojärjestöt, Summerhill School, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Teiniliitto

Anna palautetta sivun sisällöstä

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Teiniliiton loppu

Yle Asia

HAASTATELTAVAT: Matti Viialainen, Timo Laaninen, Jussi Kasanen, Anders Blom, Juha Rekola

OHJELMAN TEKIJÄT:
Käsikirjoitus ja ohjaus: Anna-Liisa Haavikko
Lukija: Kaija Pakarinen
Kuvaus: Jouni Soikkeli
Äänitys: Ahti Korhonen
Tuottaja: Erkko Lyytinen

Kuva: Teiniliitto vaati demokratiaa kouluihin.