yle.fi



Elävä arkisto /

Hakutulos

Hakuehdoilla löytyi 9 artikkelia tai teemaa.

Hruštšov Suomessa 1957 (1957)

Maljoja ja kauniita puheita ystävyydelle oli runsain mitoin ohjelmassa, kun pääsihteeri Nikita Hruštšov ja presidentti Nikolai Bulganin tekivät valtiovierailun Suomeen kesäkuussa 1957.

1 videoleike


Ulkopoliitikko Karjalainen

Viimeistään noottikriisin uhkaava tilanne nosti Ahti Karjalaisten suomalaisen ulkopolitiikan kansikuvapojaksi.

5 videoleikettä


Berliinin kriisi 1961 (1961)

Elokuun 13:ntena 1961 DDR sulki Berliinin itävyöhykkeen piikkilankaesteillä. Muutaman päivän kuluttua rajalle alkoi kohota betoninen muuri, joka jakoi kaupungin 28 vuoden ajan.

6 audioleikettä ja 1 videoleike


Yöpakkaset (1958, 1959)

Kesän 1958 eduskuntavaalien jälkeen Neuvostoliitto halusi sanoa sanansa Suomen hallituksen kokoonpanosta. Muut suuret puolueet eivät halunneet kommunisteja ja SDP:n oppositiosiipeä hallitukseen. Tilanne kärjisti Suomen suhteita Neuvostoliittoon.

7 audio- ja 7 videoleikettä


Noottikriisi veti Suomen mukaan Euroopan kylmään sotaan (1961)

Vuoden 1961 kuuluisa noottikriisi alkoi, kun Neuvostoliitto ehdotti Suomelle YYA-sopimuksen mukaisia yhteisiä sotilaskonsultaatioita. Nootissa vedottiin Länsi-Saksan muodostamaan turvallisuusuhkaan.

5 audio- ja 7 videoleikettä


Der Paavo ja vierailija (2009)

Suomessa on etenkin kesäisin vieraillut ulkomaalaisia vieraita kruununpäistä rokkitähtiin. Arkistoetsivän tämänkertainen tehtävä liittyi näihin vieraisiin.

1 videoleike


Josif Stalinin hautajaiset (1953)

Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin haudattiin lasiarkussa Moskovassa 5. maaliskuuta 1953. Vainajaa ylistettiin "aikamme suureksi ajattelijaksi, rauhan suureksi lipunkantajaksi ja vertaansa vailla olevaksi organisaattoriksi".

1 audioleike


Kekkonen Leningradiin, hallitus kaatuu (1958-1959)

Paine Fagerholmin kolmatta hallitusta vastaan oli kova. Hallituksen kaatuminen oli selvää, kun maalaisliitto jätti sen joulukuussa 1958.

2 videoleikettä


Neuvostoliiton jättipommi hätkähdytti maailmaa (1961-1962)

Suurvaltojen kilpavarustelu huipentui 30. lokakuuta 1961, kun Neuvostoliitto räjäytti Novaja Zemljalla maailman suurimman ydinpommin. 50 megatonnin tehoinen ase vastasi neljää tuhatta Hiroshiman tuhonnutta atomipommia.

3 audioleikettä ja 1 videoleike