Jääkiekko

Suosittelemme

Suomi ja Ruotsi tasapeliin MM-kiekossa 1959

Kiekkohistoriaa 1991-2003

1 videoleike

Tsekkoslovakiassa 1959 Suomi ylsi MM-tasolla ensi kertaa tasapeliin jääkiekon huippujoukkueen kanssa. Ottelu Ruotsia vastaan päättyi 4-4.
Katsele ja kuuntele

5 videoleikettä

Suomesta tuli jääkiekon MM-mitalisti 1990-luvulla. YLE Urheilun Kiekkohistoria-sarja kertoo Leijonien taipaleesta haastattelujen ja arkistoaineistojen välityksellä.
Katsele ja kuuntele

Kaikki teemat

Jääkiekon MM-kulta viimein Suomeen

3 audio- ja 12 videoleikettä

Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa vuonna 1995. Toukokuun 7. päivänä pelatussa finaalissa oli vastassa Ruotsi, kisojen isäntä.
Teemasivulle

Ruotsi - rakas lätkävihollinen

13 audio- ja 34 videoleikettä

Leijonat ovat kokeneet Ruotsi-otteluissa suurimmat voitonhetkensä ja myös eräitä pahimpia pettymyksiään. Elävän arkiston kooste kahden naapurimaan kiihkeästä jääkiekkosuhteesta alkaa jo 1930-luvulta.
Teemasivulle

Leijonilla takanaan kahdeksan MM-finaalia

7 audio- ja 18 videoleikettä

Suomi ylsi ensi kertaa jääkiekon MM-kisojen loppuotteluun vuonna 1992. Kun Leijonat saavutti MM-kultaa Bratislavassa vuonna 2011, joukkueella oli takanaan kuusi aikaisempaa finaalihäviötä ja yksi maailmanmestaruus.
Teemasivulle

Jääkiekon MM-kulta pitkän piinan jälkeen jälleen Suomeen

13 videoleikettä

Suomi päihitti jääkiekossa rakkaan vihollisensa Ruotsin ja pääsi juhlimaan MM-kultaa 16 vuoden odotuksen jälkeen.
Teemasivulle

MM- ja olympialätkää 1952-1987

13 audio- ja 45 videoleikettä

Maailman kiekkovaltius siirtyi Kanadalta Neuvostoliitolle 1950-luvulla. Suomen matka mitalisarjaan kesti viisi vuosikymmentä.
Teemasivulle

MM- ja olympialätkää 1988-2010

32 audio- ja 40 videoleikettä

Suomi nousi jääkiekon suurvaltojen joukkoon Calgaryssa vuonna 1988. Mitaleita on keräilty jo parikymmentä vuotta, vaikka matkalla on koettu pahoja pettymyksiäkin.
Teemasivulle

Kaukalosankareita

3 audio- ja 59 videoleikettä

Jääkiekko on joukkuepeli, eikä kukaan pelaajista olisi mitään ilman joukkuetta. Yleisön silmissä joukkueista nousee kuitenkin esiin myös yksittäisiä sankareita.
Teemasivulle

Leijonavalmentajia

9 videoleikettä

Suomen jääkiekon maajoukkuevalmentajan pesti on ollut aina tuulinen paikka. Tulos tai ulos -mentaliteetin mukaan valmentaja on saanut vaihtua, jos joukkue ei ole menestynyt.
Teemasivulle

Jääkiekon SM-liigan huippuhetkiä

70 videoleikettä

Elävä arkisto tarjoaa valikoiman jääkiekon SM-liigan unohtumattomia finaalisarjoja yhteistyössä YLE Urheilun kanssa.
Teemasivulle

Varhaiset Leijonat kotiareenoilla

4 audio- ja 10 videoleikettä

Lätkän maaottelutaltioinnit alkavat vuoden 1938 Helsinki-Tukholma-taistelusta. 1950-luvulla otteluiden kohokohdat nähtiin valkokankailla vasta viikkojen kuluttua ottelusta.
Teemasivulle

1950-luvun kotimaankiekkoa

6 videoleikettä

1950-luvulla jääkiekko-ottelut käytiin ulkokentillä lumisateesta ja sohjosta piittaamatta. Jos päähinettä käytettiin, se oli useammin pipo kuin kypärä.
Teemasivulle

Katso ja kuuntele myös nämä

Pikkuleijonille MM 1998

3 videoleikettä

Nuorten jääkiekkomaajoukkue voitti toisen maailmanmestaruutensa Helsingissä vuonna 1998. Ratkaisevan maalin liipaisi Niklas Hagman.
Katsele ja kuuntele

SM-lätkää: HIFK - Rauman Lukko 1976

1 videoleike

Tunnelma on tiivis, kun HIFK ja Rauman Lukko pelaavat pääsystä SM-liigan playoff-otteluihin vuonna 1976. Anssi Kukkonen selostaa.
Katsele ja kuuntele

Poika palasi Turkuun 2010

2 videoleikettä

TPS varmisti jääkiekon Suomen mestaruutensa voittamalla HPK:n viidennessä loppuottelussa vierasjäällä. Turkulaiset ryöpyttivät rinkelinmäkeläisiä numeroin 6-2 ja pääsivät juhlimaan ensimmäistä SM-kultaansa yhdeksään vuoteen.
Katsele ja kuuntele

Suomen ensimmäinen keinojäärata Tampereelle

1 videoleike

Kovasti odotettu keinojäärata valmistui Tampereen Koulukadun kentälle vuonna 1956.
Katsele ja kuuntele

Maamme ensimmäinen jäähalli

5 videoleikettä

Suomen ensimmäinen jäähalli valmistui Tampereen Hakametsään vuonna 1965. Jäähalli toimi kisanäyttämönä, kun Suomi järjesti ensimmäistä kertaa jääkiekon MM-kisat.
Katsele ja kuuntele

Tulosta sivu Ylös

Elävä arkisto / Urheilu / Jääkiekko / Kaukalosankareita /

Möllin kiemurat

1963, 1966, 1969, 1970

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Matti Keinonen muistelee uraansa 21.04.1987 | kesto: 9:59 (Video)
Jääkiekon Suomi-Ruotsi-maaottelu 1963 16.01.1963 | kesto: 5:23 (Video)
Jääkiekon Suomi-Ruotsi-ottelu 1966 26.11.1966 | kesto: 1:55 (Video)
Jääkiekon Suomi-Ruotsi-ottelu 1966, toinen peli 03.12.1966 | kesto: 1:36 (Video)
Jääkiekon MM 1969: Suomi-Ruotsi (rajattu Suomeen) 15.03.1969 | kesto: 0:30 (Video)
Jääkiekon MM 1969: Suomi-Kanada (rajattu Suomeen) 16.03.1969 | kesto: 1:00 (Video)
Jääkiekon MM 1970: Suomi-Ruotsi (rajattu Suomeen) 28.12.1970 | kesto: 2:33 (Video)

Matti "Mölli" Keinonen oli 1960-luvun jääkenttien viihdetaiteilija, joka hämäsi vastustajia omintakeisilla kiemuroillaan.

Matti Keinonen (s. 6.11.1941) oppi luistelemaan lammenjäillä ja pihakentillä. Luistimet hän hankki keräämällä romuja.

Vuosina 1962-1975 "Mölli" oli mukana 11 MM-turnauksessa ja kaksissa olympialaisissa.

Keinonen pelasi Suomen paidassa kaikkiaan 196 maaottelua. Hänen pelihistoriastaan muistetaan etenkin onnistumiset Ruotsi-peleissä.

Matti Keinonen oli voittamassa SM-kultaa Rauman Lukon riveissä vuonna 1963 ja RU-38:ssa vuonna 1967.

Peliuransa jälkeen hän siirtyi valmentajaksi ja voitti SM-hopeaa TPS:ssa vuonna 1985 ja Lukossa vuonna 1988.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: harhauttaminen, harjoittelu, Helsinki, jääkiekko, jääkiekkoilijat, Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut, luistelu, luistimet, maailmanmestaruuskisat, maajoukkueet, maaottelut, menestyminen, muistelu, onnistuminen, ottelut, Rauman Lukko, Tampere, toimeentulo, TPS, Turun Palloseura, urakehitys, Uusikaupunki, valmennusmenetelmät, valmentajat, voittaminen, yksilö, yleisötoiveet

Anna palautetta sivun sisällöstä

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
MÖLLI KEINONEN. MATTI KEINONEN.
UUTISET.
LÄHTÖLAUKAUS.
MM-VUOSI 70. URHEILUN VUOSIKATSAUS 1970.

TV2 Urheilutoimitus. TV1 Uutistoimitus. TV1 Viihdetoimitus.

HAASTATELTAVAT: Matti Keinonen, Gustav Bubnik
MUUT HENKILÖT: Mölli Keinonen

OHJELMAN TEKIJÄT:
Antero Karapalo (toim, ohj). Merja Suoniemi (kuvsiht). Markku Paavola (kuv). Jorma Kesti (ään).
Anssi Kukkonen (toim).
Matti Kuusla (toim).
Seppo Kannas (toim).

Kuva: Matti Keinonen. (1960-luku) Kalle Kultala.