Marraskuussa vuonna 1937 perustetun Suomen saunaseuran alkuaikojen toiminta oli hyvin aatteellista. Tavoitteena oli nostaa "perinteinen suomalainen sauna sille kuuluvaan arvoon".

Saunaa pidettiin vielä tuolloin alkeellisena ja rahvaalle kuuluvana, kun taas kylpyhuone oli sivistyksen merkki. Saunan arvostuksen lisäämiseksi seura ryhtyi esiintymään julkisuudessa, kirjoittelemaan lehtiin ja julkaisemaan kirjoja.

Seura sai ensimmäisen saunansa Helsingin Humallahteen vuonna 1947. Toimittaja Irmeli Viherjuuri pohtii ohjelmassa saunan merkitystä ja toteaa, ettei se ole pelkkä "terveyslaitos", vaan siihen liittyy henkisiä ominaisuuksia.

Humalniemen jälkeen rakennettiin pian saunat Vaskiniemeen Lauttasaareen vuonna 1952. Niiden yhteyteen tuli myös tutkimussauna teknistä ja lääketieteellistä saunatutkimusta varten. Tutkimusosaston toimintaa esittelevät ohjelmassa professori Viljo Rantasalo ja insinööri Aarne Oksanen.

Vaskiniemen tutkimusosasto oli käytössä aina 80-luvun lopulle asti. Tutkimuksen kohteena oli mm. lämpötilan vaikutus ihmisen verenkiertoon sekä saunomisen vaikutukset aivoihin ja sydämeen.

Nykyään Vaskiniemen saunat toimivat seuran virkistyskäytössä ja Suomen edustussaunoina, joissa ulkomaisia vierailijoita ja lehdistöä perehdytetään saunomisen saloihin.

Teksti: Heidi Sommar (Lähde: Saunaseura-lehti 4/2007, Saunaseura ry)

AVAINSANAT: asenteet, haastattelut, Helsinki, Humallahti, kylpeminen, mielikuvat, perinne, peseytyminen, puhtaus, reportaasit, saunat, saunominen, seurat, Suomi-kuva, terveellisyys, terveysvaikutukset, tutkimus, Vaskiniemi, vastat, vihdat, ymmärtäminen

Anna palautetta sivun sisällöstä