Tietolaatikko

• Meksikon olympiakisojen aikoihin suomalainen huippu-urheilu eli pahinta lamakauttaan. Vaikka edellisissä kisoissa oli jo totuttu vaatimattomaan menestykseen, niin Meksikossa kultamitalit uhkasivat jäädä pelkäksi haaveeksi. Pimenevässä syysillassa 19.10.1968 Kaarlo Kangasniemestä tuli kuitenkin Suomen urheilumaineen pelastaja. Hän voitti huikean jännittävän kilpailun päätteeksi painonnoston olympiakullan 90 kg:n sarjassa.
• Kilpailussa oli kaksi ennakkosuosikkia Neuvostoliiton (Viron) Jaan Talts ja Suomen Kaarlo Kangasniemi. Molemmat miehet olivat tehneet huipputuloksia kisojen alla. Kaarlo Kangasniemi tekee kilpailun kuluessa tempauksen uuden maailmanennätyksen 157,5 kg. Viimeisessä nostolajissa - työnnössä - Kaarle saa ylös 187,5 kg. Huippuhyvä sarja - punnerrus 172,5 kg, tempaus 157,5 kg ja työntö 187,5 kg - tuottaa yhteistuloksen 517,5 kg. Jaan Talts yrittää kiriä Kangasniemen etumatkan kiinni ja hän tekee puolestaan työnnössä uuden maailmanennätyksen 197,5 kg. Se ei kuitenkaan riitä. Taltsin yhteistulokseksi jää 507,5 kg (punnerrus 160 kg, tempaus 150 kg ja työntö 197,5 kg).
• Kaarlo Kangasniemestä tuli hetkessä koko Suomen Kulta-Kalle. Kilpailua ja palkintoseremonioita selostanut Ilmo Lounasheimo ymmärsi hyvin, millaisen arvon tuossa tilanteessa innokkaat penkkiurheilijamme antoivat Kangasniemen suoritukselle. Suomen urheilumaine oli pelastettu!
• Kaarlo Olavi Kangasniemi syntyi 4.2.1941 Kullaalla. Hänen kotikaupungikseen vakiintui kuitenkin Pori, missä hän toimi vahtimestarina ja satamavalvojana.
• Kansainväliselle huipulle Kaarlo kohosi painonnostossa 1960-luvun lopulla. Elokuussa 1968 hän teki kaksi maailmanennätystä Baltic Cupin kilpailussa sarjassa alle 90 kg. Saman vuoden lokakuussa Kaarlo nosti sitten kultaa Meksikon olympiakisoissa. Seuraavana vuonna hän voitti sekä EM:n että MM:n. Arvokisavoittojen ohella hän teki uransa aikana kaikkiaan 17 maailmanennätystä. Kansainvälisten menestysten lisäksi Kulta-Kallella on seitsemän SM-kultaa.
• Vaikka olympiakulta ja muut urheilumenestykset tuovat urheilijalle mainetta ja kunniaa, se ei aina takaa helppoa elämää jatkossa. Kaarlo Kangasniemen kohtaloksi koituivat monet loukkaantumiset. Niitä sattui sekä harjoituksissa että kilpailuissa. Kohtalokkain loukkaantuminen tapahtui vuonna 1976, jolloin 160 kg:n raudat putosivat hänen selkäänsä. Sen jälkeen hänen urheilu-uransa oli lopussa ja mies itse joutui työkyvyttömyyseläkkeelle.
• Kangasniemen terveys meni osaksi myös dopingin seurauksena. Kulta-Kalle on myöhemmin tunnustanut, että hän popsi huippukautenaan hormoneja ja anabolisia steroideja kuin tavallinen pulliainen leipää. Toisaalta 1960-luvulla suhtautuminen dopingiin oli aivan toisenlainen kuin nykyisin. Kaarle itse muistelee. "Minun huippuvuosinani urheilijalla ei ollut mitään vaikeuksia saada lääkäriltä reseptiä hormoneja tai anaboleja varten, eiväthän ne olleet edes kiellettyjä. Ja niitä myrkkyjä myös tarvittiin, mikäli mieli päästä huipulle. Pelkällä kaurapuurolla ja savulihalla ei ennätyksiä tehty 1970-luvulla, eikä niitä tehdä nytkään".
• Vaikka Kaarlo Kangasniemi on terveytensä menetyksen jälkeen antanut katkeroituneita lausuntoja urheilu-urastaan, suomalaiset muistavat hänen hurjan suorituksensa Meksikon kisoissa. Siellä hän kukisti sarjan suursuosikin Jaan Taltsin ja pelasti maamme urheilumaineen. (LV)

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Olympiakisat 1968, Mexico, kesäkisat.
FILMIPOSTI: KAARLO KANGASNIEMI, VAITELIAS VOIMAMIES.

Radion urheilutoimitus.

HAASTATELTAVAT: Kaarlo Kangasniemi
MUUT HENKILÖT: Jaan Talts

OHJELMAN TEKIJÄT:
Radio: Ilmo Lounasheimo & Pekka Oksala (toim).
Tv: Kristina Tolonen (suun, ohj). Pekka Ervamaa & Tapio Suominen (kuv). Matti Kuortti (ään).

Kuva: Kaarlo Kangasniemi Meksikon olympialaisissa. (1968) Suomen Urheilumuseo.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

• Meksikon olympialaiset