Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa /
Suursodan uhka
Suomen yllä
1939-1944
Neuvostoliitto ja Saksa solmivat 23.8.1939 hyökkäämättömyyssopimuksen. Sopimukseen sisältyi salainen lisäpöytäkirja, jonka mukaan Suomi, Baltian maat ja Puolan itäosa kuuluivat Neuvostoliiton etupiiriin.
Syyskuussa 1939 Puola jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Samalla Neuvostoliitto aloitti etupiirijaon mukaisesti Suomen ja Baltian maiden painostuksen.
Suomessa Neuvostoliiton vaatimuksiin ei taivuttu. Edessä oli “105 kunnian päivää” kestänyt talvisota.
Teksti: Reijo Perälä
AVAINSANAT: jatkosota, Lapin sota, talvisota, välirauha
Katsele ja kuuntele
Sodan kynnyksellä Suomi oli yksin
1 videoleike
Syksyllä 1939 Neuvostoliitto vaati Viroa, Latviaa ja Liettuaa luovuttamaan alueita sotilastukikohtia varten. Baltian maat taipuivat Neuvostoliiton tahtoon. Pian vastaavanlainen neuvottelukutsu tuli myös Suomelle.
Katsele ja kuuntele
Armeija mobilisoitiin sotaan harjoituksilla
1 videoleike
Vaikka Suomessa ei uskottu Neuvostoliiton hyökkäävän, maassa toteutettiin lokakuussa 1939 armeijan liikekannallepano ylimääräisten kertausharjoitusten eli YH:n nimellä.
Katsele ja kuuntele
Sota syttyy - kansa kortille
1 videoleike
Sokeri ja kahvi olivat talvisodan alla ensimmäisiä säännösteltäviä elintarvikkeita. Vaikka Suomessa ei uskottu sodan alkavan, maassa kuitenkin laadittiin suunnitelmia pahimman varalle.
Katsele ja kuuntele
Julkaistu 08.09.2006