yle.fi




Elävä arkisto / Oma elämä / Harrastukset / Käsityöt ja askartelu /

Suomalainen ryijy, peitteestä taidetekstiiliksi

1500-2000

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Fuga-ryijy, Uhra Simberg-Ehrström. (2000) Yle kuvanauha.

Vuosisatojen aikana ryijy on muotoutunut vaatimattomasti koristellusta peitteestä ja lämmikkeestä seinällä komeilevaksi taidetekstiiliksi.

Suomessa ryijyjä on ollut käytössä viimeistään 1500-luvulta lähtien. Alussa ryijyä käytettiin lämmikkeenä mm. vuoteissa nukkapuoli alaspäin. 1700-luvulla ryijyt muuttuivat käyttöesineistä koristesineiksi.

Kansanomaisen ryijyn kukoistuskausi loppui 1800-luvun puolivälissä, ryijytuotanto taantui ja teollistumisen myötä markkinoille tuli edullisia tehdastuotteita.

1900-luvulla kansallisromantiikan myötä suomalainen käsityö heräsi uuteen kukoistukseen ja syntyivät ensimmäiset taideryijyt.

Peitteestä arvotekstiiliksi

Ryijyn pitkä historia peitteestä arvotekstiiliksi. Vuosisatoja sitten ryijyjen tehtävä oli suojata kylmältä ja kostealta. Minkälaisia vaiheita ryijy on käynyt läpi?

Kansanomaiset ryijyt

Vanhat ryijyt jaetaan paikallisiin ja maakunnallisiin ryijytyyppeihin miltä näyttää vippeläisryijy - entä millaisia aiheita käytettiin morsiusryijyjen kuvioinneissa?

Taideryijyt

Suomalaisen taideryijyn maailmanmaineella on pitkä historia. Akseli Gallen-Kallelan Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900 suunnittelema jugend-henkinen "Liekki"-ryijy on ensimmäisiä perinteisistä malleista vapaita taideryijyjä. Maineikkaan ryijysuunnittelijan Uhra Simberg-Ehrströmin "Metsä" on suurin koskaan kudottu suomalainen ryijy.

Ryijy tänään ja huomenna

Perinteisellä ryijyllä on tänäänkin paikkansa sisustuksessame, kodeissamme, julkisissa tiloissa ja kirkollisessa käytössä.

Miten hankin ryijyn?

Ryijyn voi tehdä itse ommellen, kutoen tai läppäkoukun avulla solmien. Ryijystä kiinnostuneet voivat kääntyä myös ryijyliikkeiden ja Suomen Käsityön Ystävien puoleen. Ryijyn ripustukseen ja huoltoon kannattaa kiinnittää huomiota.

Ryijynäyttely vuodelta 1957

Presidentti Urho Kekkonen ja puoliso Sylvi Kekkonen tutustuvat ryijynäyttelyyn Taidehallissa Helsingissä vuonna 1957. Kuvissa näkyy mm. Akseli Gallen-Kallelan Liekki-ryijy sekä Vappu Niittylän ryijyjä.

Teksti: Heidi Sommar

AVAINSANAT: haastattelut, kangaspuut, kudonta, käsiteollisuus, käsityö, käsityöperinne, käsityöt, käsityötiede, näyttelyt, peitteet, ryijyt, Taidehalli, taidetekstiilit, tekstiilit, tekstiilitaide

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Ryijyjä valmistetaan pääosin kahdella tavalla kutomalla kangaspuissa tai kehyksessä taikka ompelemalla nukat valmiiseen pohjaan.
  • Teollisesti ryijyjä valmistetaan tuftaus-tekniikalla, jossa kehikkoon pingotettu kangas nukitetaan koneellisesti ja viimeistellään takaa liimalla tai liimakankaalla.
  • Sana ryijy tulee muinaisskandinaavisista sanoista "ry" ja "ru", jotka tarkoittavat karkeaa ja takkuista.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Taito-tv: Peitteestä arvotekstiiliksi
Taito-tv: Kansanomaiset ryijyt
Taito-tv: Taideryijyt
Taito-tv: Ryijy tänään ja huomenna
Taito-tv: Miten hankin ryijyn
Ajan kuvastin 21

TV1 Taito-TV. TV1 Opetusohjelmat. Allotria Filmi Oy.

HAASTATELTAVAT: Ulla Karsikas, Kari Appelgren, Eero Varis, Raija Rastas, Petri Vainio, Tarja Jussila, Leena Svinhufvud, Anni Suni, Maria Laukkanen, Mimmi Tihinen-Varis, Anna-Liisa Varis, Tuula Rosenlöf-Inkinen, Marianne Hongisto, Kaisa Kurru, Urho Kekkonen, Sylvi Kekkonen

OHJELMAN TEKIJÄT:
TAITO-TV:
Leena-Maija Tuominen (tuot). Anna-Maija Jokela-Nazimov (kuvsiht). Irma Valtonen (toim, ohj). Sini Sovijärvi (free-luk). Marjo Salmi (graaf). Veli Miettinen (leik). Kari Jäntti, Taisto Tamminen, Timo Rantalainen, Tomi Dahlman, Urpo Hyvärinen (ääni). Matti Halonen & Taisto Tamminen (kuv). Valentina Italiano-Rönkä (free-tvks).
AJANKUVASTIN:
Osmo Lampinen (ohj, käsik). Jukka Virtanen (käsik). Heimo Palander (kuv, leik). Jukka-Pekka Kinnunen (kuv). Aarre Elo (ään). Mai-Brit Heljo & Mauno Hyvönen (sel).

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Ryijy elää, suomalaisia ryijyjä 1778-2008. Tuomas Sopanen, 2008.
  • Rakas ryijy, suomalaisten ryijyt. Museovirasto, 2009.

Kuva: Fuga-ryijy, Uhra Simberg-Ehrström. (2000) Yle kuvanauha.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 20.09.2010

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä