Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951) toimi tasavallan presidenttinä sodan vaikean loppuvaiheen. Marsalkka oli tullut suomalaisille tunnetuksi näyttävästä sotilasurastaan, johon kuului palvelua myös Venäjän keisarin joukoissa.

12 audio- ja 13 videoleikettä

Den 19 september 1944 slöts vapenstillestånd mellan Finland och Sovjetunionen. Villkoren var mycket tunga.

4 audioleikettä

1930-talet var fyllt av stridigheter och sorg. Vid årtiondets början var Lapporörelsen som starkast och vid slutet hade vinterkriget brutit ut.

1 audioleike

Venäjällä vallankumoukset katkaisivat Mannerheimin nousujohteisen armeijauran, ja hän alkoi vaikuttaa monella tapaa nousevan Suomen tasavallan elämään. Mannerheim toimi mm. Suomen suuriruhtinaskunnan viimeisillä säätyvaltiopäivillä sukunsa edustajana.

1 videoleike

Itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeen Suomessa elettiin kuumia aikoja. Hallitus kiisteli punavankien kohtalosta ja maan hallitusmuodosta käytiin kiivasta kädenvääntöä.

9 videoleikettä

Vuonna 1918 maa oli jakaantunut valkoiseen ja punaiseen Suomeen. Edessä oli katkera ja verinen kansalaissota.

1 videoleike

Radiodokumentären "Med Mannerheim i fokus" tar en närmare titt på mannen bakom myten. Fotografen Felix Forsman har vid flera tillfällen filmat fältmarskalken. Bland annat under hans 75-årsdag och under Mannerheims besök i Tyskland.

1 audioleike

P O Barck var officer vid fronten Hangö-Russarö sommaren 1943. Det var lugna dagar tills han en försommardag fick en kallelse till marskalk Mannerheims högkvarter.

1 audioleike

Harvinaislaatuinen dokumenttielokuva Läpimurto Kannaksella näyttää, kuinka Neuvostoliiton sotapropaganda esitti Suomen rintaman tapahtumat kesällä 1944.

1 videoleike

Från Lausanne, Schweiz kom ett sorgebud i januari 1951. Finlands marskalk Carl Gustaf Mannerheim hade avlidit den 28 januari 1951.

3 audioleikettä