Masennus eli depressio on yleinen sairaus, jota kuullaan Suomessa nimitettävän usein jo kansantaudiksi. Mediaseksikkyydestään huolimatta masennus voi helposti jäädä alidiagnosoiduksi ja alihoidetuksi.

Lääkäriin uskaltautuville tarjotaan herkästi lääkkeitä. Kuitenkin tutkimusten mukaan lievähköstä masennuskaudesta voi selviytyä monin eri konstein mm. lyhyellä terapialla tai vertaistuella. Vaikeammissa tapauksissa tarvitaan usein sekä lääkitystä, että pitkäkestoista terapiaa.

Masennus - aikamme sairaus (leike 1)

Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtaja Pirkko Lahti näkee kaksi syytä masennuksen yleistymiseen. Työpaikoilla vallitseva kiire ja stressi aiheuttavat monille uupumusta. Jos oireita ei oteta tosissaan voivat ne Lahden mukaan johtaa masennukseen. Toiseksi syyksi hän mainitsee ihmisten itsensä luoman kiireen ja kulutushysterian, joka sekin johtaa väsymiseen.

Sosiaalipsykologi Jukka Tontti on tutkinut masentuneiden tapaa selittää omaa sairastumistaan. Tontti on huolissaan yksilökeskeisestä kulttuurista, jossa onnistuminen on pelkästään itsestä kiinni.

Masennuksen arvioiminen ei ole yksinkertaista. Terveyskeskuksissa on vain vähän aikaa potilaalle ja se tekee ongelmien tunnistamisesta vaikeaa, toteaa Erkkki Isometsä Kansanterveyslaitokselta.

Suomalaiset sijoittuvat masennustilastoissa samaan sarjaan kuin muutkin eurooppalaiset. Yleensä kaupungeissa on enemmän masentuneita kuin maaseudulla, mutta Suomessa ei selviä alueellisia eroja ole.

Psykiatriset syyt työkyvyttömyyseläkkeiden kärjessä (leike 2)

Mini-Suomi (1980) ja Terveys 2000 tutkimusten mukaan vakava masennus ei ole yleistynyt, mutta masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet. Kun 10 vuotta sitten yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet niin nyt yleisimpänä ovat psykiatriset syyt, joista yleisin on masennus. Ilmiötä selittää osittain se, että masennus osataan tunnistaa helpommin kuin aiemmin.

Stressiä, yksinäisyyttä ja suorituspaineita (leike 3)

Jukka Tonttia haastateltiin myös Voimalan masennusta käsittelevässä jaksossa (leike 3). Hän toteaa, että riittämättämyyden tunne ja kasvavat paineet ovat ihanteellinen kasvualusta masennukselle.

Masennusta ei kannata vetäytyä potemaan yksin, sillä se yleensä vain pahentaa oireita. Yhteiskunnan apua sekä läheisten tukea on hyvä pyytää ajoissa, sillä oireiden pitkittyessä ja pahentuessa hoitokin vaikeutuu. Voimalan keskustelussa nousee esiin arkisen vuorovaikutuksen merkitys ihmisten välillä. Lievään masennukseen voisi kenties auttaa avoimempi kulttuuri, jossa tuntemattomiltakin voi kysyä mitä kuuluu.

Yksinäisyys on merkittävä masennuksen aiheuttaja. Voimalassa haastateltu lääkäri Pirjo Lindfors on tutkinut lääkäreiden itsemurha-alttiutta ja huomannut että, jos ihmisellä on vähintään kolme ystävää, jolle voi hädän hetkellä soittaa, itsemurhariski vähenee selvästi.

Teksti: Heidi Sommar

AVAINSANAT: ahdistus, ajankäyttö, depressio, epätoivo, eristäytyminen, haastattelut, ihmiskuva, ilmapiiri, irrallisuus, itsearvostus, itsemurha, itsemurhayritykset, itsetunto, keskustelut, kiire, kulutus, kulutustottumukset, kulutusyhteiskunta, masennus, masennuslääkkeet, mielenterveys, mieliala, minäkuva, psykiatria, psykologit, psyyke, psyykenlääkkeet, reportaasit, sosiaaliset suhteet, stressi, suru, terapeutit, toivottomuus, työkyky, työkyvyttömyys, työkyvyttömyyseläkkeet, yksinäisyys

Anna palautetta sivun sisällöstä