Presidentinvaaleihin 1982 mennessä Holkeri oli jo ehtinyt kasvattaa poliittista korkoa valtiomiehen asemaa varten.

Poliittisen uransa Holkeri oli aloittanut lähes 25 vuotta aikaisemmin kokoomusnuorten tiedotussihteerinä. Akateemiselta tutkijanuraltaan hän oli palannut Juha Rihtniemen pyynnöstä puolueensa johtotehtäviin. Ensiksi puoluesihteeriksi ja myöhemmin Rihtniemen seuraajana puheenjohtajaksi. Kun Holkeri valittiin Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajaksi 1971, oli hän Euroopan nuorin konservatiivipuolueen johtaja.

Suomen Pankin johtokuntaan Holkeri nimitettiin vuonna 1978.

Presidentinvaaleissa 1982 Holkerin tavoitteena oli Paasikivi-Kekkosen ulkopoliittisen linjan turvaaminen.

Holkerin vaaliteemoja olivat lisäksi isänmaanrakkaus, yksilönvapaus ja kristilliset elämänarvot.

Hänen ansionsa sovittelevana oppositiojohtajana ja yhteistyön rakentajana nousivat myös vahvasti esille.

Presidentinvaaleja hallitsivat spekulaatiot mustasta hevosesta. Tämä sai monet kansalaiset äänestämään Koiviston vaaliliiton sitoutumattomia ja porvarillisia ehdokkaita. Osanotto näissä vaaleissa oli korkea, 81,3 prosenttia.

Ennakkosuosikki Mauno Koivisto sai äänistä 43,3 prosenttia ja 145 valitsijamiestä. Toiseksi tullut Holkeri sai 58 valitsijamiestä. Muut presidenttiehdokkaat olivat Johannes Virolainen, Kalevi Kivistö, Jan-Magnus Jansson, Helvi Sipilä ja Veikko Vennamo.

Marraskuussa 1986 Kokoomuksen puoluekokous valitsi Holkerin toistamiseen presidenttiehdokkaaksi.

Vuonna 1987 Holkerista tuli presidentti Koiviston yllätysvetona pääministeri. Ns. sinipunahallituksen pääministerinä Harri Holkeri oli ensimmäinen kokoomuslainen pääministeri yli 40 vuoteen.

Teksti: Rita Landström

AVAINSANAT: arvot, haastattelut, Kansallinen Kokoomus, kansanedustajat, Oripää, pankinjohtajat, poliitikot, poliittinen historia, poliittinen journalismi, poliittiset johtajat, politiikka, presidentinvaalit, pääministerit, valtioneuvokset, Varsinais-Suomi, yhteiskunnalliset vaikuttajat

Anna palautetta sivun sisällöstä