Elävä arkisto / Musiikki / Klassinen musiikki / Suuret laulajat /

Ture Ara - Topi Aaltonen

1950

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Syystunnelma op.2/1 12.10.1950 | kesto: 3:25 (Audio)
Emma 10.04.1929 | kesto: 2:35 (Audio)
Villiruusu 10.04.1929 | kesto: 3:08 (Audio)
Asfalttikukka 25.05.1929 | kesto: 2:48 (Audio)

Baritoni Ture Ara oli monipuolinen laulaja, joka loi 35 vuotta kestäneen uran Ruotsalaisen teatterin operettitähtenä ja Suomen Kansallisoopperan solistina.

Laulaja-ammattinsa ohella Ara (1903-1979) ohjasi myös operetteja, näytteli elokuvissa, lauloi iskelmiä ja oli joogan uranuurtaja Suomessa.

Ture Ara teki runsaasti levytyksiä läpi koko aktiivisen laulajauransa. Pääasiassa hän levytti suomalaisia yksin- ja kansanlauluja. 1920-30–luvuilla hän levytti viihdemusiikkia Topi Aaltosen nimellä.

Topi Aaltosena hän oli yksi suomalaisen iskelmälaulun pioneereista. Hänen varhaisiin levytyksiinsä kuuluvat mm. vuonna 1929 taltioitu kaupunkiromanssi Asfalttikukka sekä ikivihreät Emma ja Villiruusu.

Teksti: Johanna Nuorivaara & Jukka Lindfors

AVAINSANAT: baritonit, jooga, laulajat, laulumusiikki, musiikki, näyttämötaiteilijat, ooppera

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Syystunnelma. Säv. Toivo Kuula, san. Eino Leino. Säest. Rytmin konserttiorkesteri, joht. Jouko Tolonen.
Emma. Kansansävelmä, sov. Herman Sjöblom, san. Evert Suonio. Säest. Suomi Tanssiorkesteri.
Villiruusu. Säv. Evert Suonio, sov. Herman Sjöblom, san. Eino Kettunen. Säest. Suomi Tanssiorkesteri.
Asfalttikukka. Säv. Jonny Loke (Ernest Pingoud), san. Väinö Siikaniemi. Säest. Suomi Jazz Orkesteri.

Carl Henrik Lorenz Ture Ara (vuoteen 1928 asti Åberg) syntyi 19.1.1903 Tukholmassa. Lapsuutensa hän vietti Käkisalmessa, jonka lyseossa hän sai ensimmäiset kokemuksensa laulamisesta ja näyttämötyöstä.
Laulua Ara ryhtyi opiskelemaan Helsingin musiikkiopistossa 1921 Emmy Achtén, Wäinö Solan ja Aino Acktén johdolla. Tarvittavat opiskelurahat neuvokas nuorukainen hankki pitämällä soolokonsertin Käkisalmessa ennen Helsinkiin lähtöään.
Ensikonserttinsa Ara piti 1927 ja suoritti samana vuonna myös lauludiplomin musiikkiopistosta. Tämän jälkeen hän teki kaksi ulkomaista opintomatkaa: 1928 Italiaan Mattia Battistinin oppilaaksi ja 1930 Saksaan Husslerin oppilaaksi.
Ruotsalaiseen teatteriin Ara kiinnitettiin 1930. Sopimus jatkui aina vuoteen 1953 asti, jolloin Ara siirtyi Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan seuraavaksi 12 vuodeksi. 1930-luvun alussa hän toimi lisäksi Helsingin musiikkiopistossa laulunopettajana.
Ture Ara oli taitava näyttelijä, joka eläytyi näyttämöhahmoihinsa luoden niistä voimakkaan todentuntuisia hahmoja. Hänen parhaimpina operettirooleinaan pidetään Franz Leharin Hymyn maan prinssiä ja Danilon roolia saman säveltäjän operetissa Iloinen leski. Aran tunnetuimmista oopperarooleista mainittakoon Markiisi Posa Giuseppe Verdin Don Carloksessa, nimiosat Mozartin Don Giovannissa, Tshaikovskin Jevgeni Oneginissa, Rossinin Sevillan parturissa ja Verdin Falstaffissa.
Ture Ara konsertoi ja vieraili operettiosissa myös ulkomailla: Ruotsissa, Saksassa ja Unkarissa. Konserttilavat olivat hänelle tuttuja kotimaassakin. Hän oli solistina muun muassa Ahti Sonnisen Kaleva-balladin ja Erik Bergmanin Rubayat –teoksen kantaesityksissä.
Lopetettuaan aktiiviuransa Ture Ara toimi yksityisenä jooga- ja laulupedagogina. Hän julkaisi kaksi muistelmateosta: Saparo-Tuure (1973) ja Viisikanta (1978).
Ture Ara kuoli Helsingissä 29.7.1979.