Monella on asiasta mielipide, mutta viranomaiset joutuvat miettimään vastausta tarkkaan.

Maastakarkotusta käytetään vain vakavissa rikoksissa. Sen tarkoituksena on yhteiskunnan turvallisuuden takaaminen.

Karkotus ei ole rangaistus, eikä sitä saisi myöskään käyttää lisärangaistuksena, vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen tähdentää. Monissa tapauksissa karkotus saattaisi johtaa epäinhimillisiin seurauksiin.

Rikollisten karkotuspäätöksissä huomioidaan monta tekijää: rikoksentekijän siteet Suomeen ja lähtömaahansa, perhesuhteet, rikoksen laatu jne. Monet Suomeen lapsena tulleet maahanmuuttajat eivät osaa edes alkuperäisen kotimaansa kieltä.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan maahanmuuttajien osuus rikollisuudesta on kaikkialla kantaväestöä korkeampi. Ongelma on todellinen, mutta kriminologi Michael Hutchinson-Reis varoittaa käyttämästä sitä rotupoliittisena pelinappulana.

Tutkijan mukaan rikollisuus liittyy kiinteästi muihin sosiaalisiin ongelmiin. Kyse on ennen kaikkea siitä, millaisia tulevaisuudenodotuksia yhteiskunta antaa vähemmistöille.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: epäinhimillisyys, etniset vähemmistöt, haastattelut, Helsinki, Itäkeskus, karkotus, Kerava, Keravan vankila, keskustelut, kriminologia, maahanmuuttajat, maahanmuutto, rangaistukset, rikoksentekijät, rikolliset, rikollisuus, Somalia, somalit, vangit, varallisuusrikokset, väkivaltarikokset

Anna palautetta sivun sisällöstä