Elävä arkisto / Kotimaa / Liikenne maalla merellä ja ilmassa /
Laivat ja veneet
1930-2010
Laivoja on läpi historian käytetty rahdin kuljettamiseen, sotimiseen ja matkustamiseen. Erilaiset veneet ovat puolestaan osa urheilua ja vapaa-ajanviettoa.
Varhaisimpia tunnettuja vesillä liikkumiseen käytettyjä aluksia olivat yhdestä puusta veistetyt ruuhet. Purjehdittavan, ohjailtavan ja turvallisen avomerikelpoisen aluksen kehittäminen avasi vesitiet ihmiselle.
Suomeen laivanrakennustaito tuli ensimmäisenä Kustaa Vaasan 1500-luvulla perustamien laivakartanoiden ansiosta. 1800-luvulla rauta ja teräs syrjäyttivät puun alusten rakennusmateriaalina ja purjelaivat alkoivat väistyä hiljalleen höyrylaivojen tieltä.
Suomen ensimmäinen höyrylaiva oli hinaaja-siipirataslaiva Ilmarinen, jokat teki neitsytmatkansa vuonna 1833.
1900-luvun lopulla merille ilmestyivät uutuutena suuret matkustaja- ja risteilyalukset.
AVAINSANAT: höyrylaivat, laivaliikenne, laivat, purjehdus, purjeveneet, veneet, veneily, vesiliikenne
Katsele ja kuuntele
Oulujoen vanha venereitti
1 audioleike
Yrjö Fonseliuksen muistikuvia Oulujoen koskenlaskijoista ja koskiveneliikenteestä. 1920-luvulla koskenlasku Oulujoen kuohuissa oli Suomen matkailun vetonaula.
Katsele ja kuuntele
Parkkilaiva Pommern
2 audioleikettä
Nelimastoinen teräsparkki Pommern laskettiin vesille Skotlannissa vuonna 1903. Vuonna 1923 se siirtyi Suomen lipun alle.
Katsele ja kuuntele
Suomen Joutsen merellä
1 videoleike
“Ketterinä kuin keväiset oravat” kiipeilivät meripojat koululaiva Suomen Joutsenen mastoissa. Välirauhan aikana kuvatussa hienossa filmissä kerrotaan fregatti Suomen Joutsenen ja sen miehistön reippaasta toiminnasta.
Katsele ja kuuntele
Suomen Joutsen kynti maailman meriä
1 videoleike
Maineikas Suomen Joutsen ehti tehdä ennen toista maailmansotaa peräti kahdeksan pitkää valtameripurjehdusta.
Katsele ja kuuntele
Tirpitzin tuho
2 audioleikettä
Panssarilaiva Tirpitziä kutsuttiin maailman suurimmaksi ja pelottavimmaksi sotalaivaksi. Kolmannen valtakunnan merivoimien ylpeys upotettiin marraskuussa 1944.
Katsele ja kuuntele
Miinanraivausta Suomenlahdella
1 audioleike
Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.
Katsele ja kuuntele
Miinanraivausta merellä sodan jälkeen
1 videoleike
Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen vesialueet olivat tiukasti miinoitettuja. Vuoteen 1946 mennessä maan vesialueilta oli raivattu jo 10 000 miinaa.
Katsele ja kuuntele
Suvipäivä välkkyvillä vesillä
1 videoleike
Höyrylaiva Tarjanne vie katsojan Pirkanmaan siintäville sisävesille nauttimaan suvipäivän vehmaasta suloudesta. Suomen Filmiteollisuuden lyhytkuva on vuodelta 1945.
Katsele ja kuuntele
Panssarilaivat olivat Suomen laivaston ylpeys
1 videoleike
Panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen olivat ennen sotia Suomen laivaston ylpeys. Itsenäisen Suomen laivaston runkona olivat vallankumouksen pyörteissä Venäjän laivastolta Suomeen jääneet alukset.
Katsele ja kuuntele
Tornator-laivalla yli Atlantin
1 videoleike
Elokuvakertomus matkustajia kuljettavan suomalaisen Tornator -rahtilaivan matkasta Yhdysvalloista Suomeen.
Katsele ja kuuntele
Suomalaiset rahtilaivat kyntävät Atlantia
1 videoleike
Suomalaiset rahtilaivat ovat kyntäneet maailman meriä vuosikymmenten ajan.
Varsinkin Atlantin aalloilla suomalaisia laivoja tapaa usein.
Katsele ja kuuntele
Kesäinen laivamatka Vaasasta Uumajaan
1 videoleike
Lyhyin meritie Suomesta Ruotsiin vie Vaasasta Pohjanlahden yli Uumajaan. Matkailufilmi vuodelta 1950 tarjoaa mitä parhaimman matkasään, auringon hehkua ja meren raikkaita tuulia.
Katsele ja kuuntele
Moottorivenekisa Suomi - Ruotsi
1 videoleike
Vuoden 1952 maaottelun väliajalla vesihiihdon esitaistelija Kauko Kolma esitteli leipälajiaan.
Katsele ja kuuntele
Laivamatkailua Saimaalla 1954
1 videoleike
Saimaalla oli vielä 1950-luvulla vilkas laivaliikenne. Matkustajat saattoivat ihailla Saimaan maisemia sisävesihöyrylaivojen kyydistä.
Katsele ja kuuntele
Kokoontaitettava vene
1 videoleike
"Pätevä ja kätevä on tämä alus!" Uutta ja parempaa -katsaussarjassa esitellään kokoontaitettava soutuvene.
Katsele ja kuuntele
Pikavene Tulipallo
1 videoleike
Vuoden 1953 nopein moottorivene ”Tulipallo” kiisi 80 km tunnissa. Tunnetun urheilumiehen Huvi Akreniuksen pikakiitäjän moottori kehitti 160 hevosvoimaa.
Katsele ja kuuntele
Kansainväliset venekisat 1954
1 videoleike
Suomen Moottoriveneklubin järjestämässä kilpailussa Suomi voitti perämoottoriveneiden maaottelun Ruotsia vastaan 44-14. Sisämoottorien luokan voitti Huvi Akrenius.
Katsele ja kuuntele
Helsingin satamat
1 videoleike
Helsingin satamat ovat olleet vuosikymmenten ajan merkittäviä laivaliikenteen keskuksia, kuten oheinen 1950-luvulla valmistunut filmikin osoittaa.
Katsele ja kuuntele
Merimiesten arkea Itämerellä 1956
1 videoleike
Vuonna 1956 tehdyssä lyhytfilmissä kerrotaan merimiesten elämästä. Alus seilaa mm. Kielin kanavalta Hampurin kautta Helsinkiin.
Katsele ja kuuntele
Laivaonnettomuus Långnäsin satamassa
3 videoleikettä
Långnäsin satama Lumparlandissa, Ahvenanmaalla avattiin Ruotsin liikenteelle vuonna 1965. Kolme vuotta myöhemmin sattui vakava onnettomuus, kun Ilmatar ja Botnia törmäsivät toisiinsa.
Katsele ja kuuntele
Suomen Joutsen toimi myös kouluna
1 videoleike
Kunniakas Suomen Joutsen ehti aikoinaan toimia myös merimiesten ammattikouluna. Aurajoen rantaan kiinnitetty fregatti koulutti lähes 4000 merimiestä.
Katsele ja kuuntele
Kotkan ensimmäiset meripäivät 1962
1 videoleike
Miinalaiva Ruotsinsalmi ja fregatti Matti Kurki juhlistivat komealla laivastovierailullaan Kotkan ensimmäisiä meripäiviä vuonna 1962.
Katsele ja kuuntele
Jäänmurtaja ja helikopteri yhteistyössä
1 videoleike
Merenkulkuhallituksen pääjohtaja Helge Jääsalon tavoitteena oli pohjoisten satamien auki pitäminen myös ankarina talvikausina. Jäänmurtaja Tarmo (II) ja Helikopteripalvelu tekivät uraauurtavaa yhteistyötä vuonna 1964.
Katsele ja kuuntele
Ruotsinlaivan arkea 1974
1 videoleike
Autolauttojen henkilökunnan oloista tehty ohjelma valottaa hyvin 1970-luvun ruotsinlaivojen työkulttuuria.
Katsele ja kuuntele
Jäänmurtaja Urho vesille 1975
1 videoleike
Jäänmurtaja Urho luovutettiin käyttöön Wärtsilän telakalla maaliskuussa 1975. Toimittaja Simo Pasanen pääsi mukaan Urholle, joka edusti uusinta jäänmurtajatekniikkaa.
Katsele ja kuuntele
Finnjetin matkassa
1 videoleike
Yli 200 metriä pitkä autolautta Finnjet oli 1970-luvulla suomalainen ylpeydenaihe. Alus myytiin romuraudaksi vuonna 2008.
Katsele ja kuuntele
Talvisen Itämeren työjuhdat
2 videoleikettä
Jäänmurtaja Sisu lähti ensimmäiselle merimatkallaan vuonna 1976. Yli kolmekymppisen Sisun odotetaan turvaavan pohjoisten satamiemme ympärivuotinen liikenne 2020-luvulle saakka.
Katsele ja kuuntele
Höyrylaivaregatta Saimaalla 1984
1 videoleike
Saimaan höyrylaivaregatta järjestettiin vuonna 1984 Imatralla, mihin oli saapunut 17 sisävesihöyrylaivaa.
Katsele ja kuuntele
Lapinlahden Linnut: Tule ruotsinlaivalle
1 videoleike
Astu laivaan! Tapaa ystävällisiä ihmisiä ja nauti miellyttävästä palvelusta! Matka lahden yli Lapinlahden Lintujen seurassa on todellinen elämys.
Katsele ja kuuntele
Sukellusvenematkailu
2 videoleikettä
1980-luvun loppupuolella Ranuan Simojärvellä kokeiltiin sukellusvenematkailua. TV-uutisten toimittajan mukaan ainakin esittelykierros oli kuin talviturkin heittoa.
Katsele ja kuuntele
Kirkkoveneellä norppavesillä
1 videoleike
Norppasoutu on jokavuotinen kirkkovenetapahtuma, joka soudetaan saimaannorpan kotivesillä. Tapahtuman tarkoitus on kiinnittää huomiota norpan suojeluun.
Katsele ja kuuntele
Tietoisku: Vene pullossa
1 videoleike
Kuinka vaikea onkaan saada vene pulloon ja kuinka helppo on saada pullo veneeseen.
Katsele ja kuuntele
Sally Albatross karille
3 videoleikettä
Risteilyalus Sally Albatross oli palaamassa Tallinnasta 4. maaliskuuta 1994, kun se ajoi karille. Laiva ei vain hipaissut kiviä, vaan sen pohja repeytyi pahasti.
Katsele ja kuuntele
Sally Albatross hinattiin matalikolle
1 videoleike
Haveria seuranneena yönä Sally Albatross -risteilyalus hinattiin Porkkalan matalikolle. Laivan perä oli uponnut, ja aluksen pelättiin uppoavan.
Katsele ja kuuntele
Sally Albatrossia aletaan nostaa
2 videoleikettä
Sally Albatrossissa oli vettä sisällä kymmeniätuhansia kuutiota. Alusta yritettiin nostaa aluksi suomalaisvoimin.
Katsele ja kuuntele
Sally Albatrossin turman syy
1 videoleike
Sally Albatrossin karilleajon syyksi varmistui vuonna 1996 tutkakartan käyttövirhe.
Katsele ja kuuntele
Estonian hätäkutsu
2 videoleikettä
Estonialta lähetettiin noin klo 1.22 ensimmäinen hätäkutsu. Parin minuutin sisällä alus lähetti toisen maydayn, ja sen saavutti 14 laivaa ja rannikkoradioasemaa. Suomessa viestin otti vastaan päivystäjä Ilkka Kärppälä Turun meripelastuskeskuksesta.
Katsele ja kuuntele
Estonian pelastustoimet alkoivat heti
2 videoleikettä
Ennen muille laivoille annettua hätäkutsua hiljainen naisääni kuulutti viroksi, että Estonialla on annettu hälytys. Osa matkustajista ja miehistön jäsenistä oli kuullut kovia ääniä laivan rakenteista jo vajaan puolen tunnin ajan.
Katsele ja kuuntele
Estoniasta eloonjääneitä vain pelastuslautoilla
3 videoleikettä
Estonian turmasta eloonjääneet löytyivät pelastuslautoilta. Pelkän liivin varaan veteen jääneet hukkuivat tai kuolivat kylmyyteen.
Katsele ja kuuntele
Estoniasta pelastuneet nopeasti sairaaloihin
2 videoleikettä
Tammisaareen oli tuotu puoleenpäivään mennessä viisi ihmistä. Ruotsalainen Vilho Itäranta kertoi, että laiva kallistui nopeasti. Hän arvioi, että laiva upposi noin 15 minuutissa.
Katsele ja kuuntele
Autolautat Estonian pelastusapuna
2 videoleikettä
Pelastustöissä oli mukana myös monet suuret autolautat. Ensimmäisenä haveripaikalle saapui Viking Mariella. Se oli paikalla jo hieman jälkeen kahden.
Katsele ja kuuntele
Ruotsissa ja Virossa maansuru Estonian vuoksi
2 videoleikettä
Onnettomuuden uhreista valtaosa oli ruotsalaisia. 501 Ruotsin kansalaista sai surmansa Estonian upottua. Viron kansalaisia kuoli 281 henkeä.
Katsele ja kuuntele
Estonian uhrien muistotilaisuus merellä
1 videoleike
Marraskuussa 1994 järjestettiin Estonian uhrien muisto- ja siunaustilaisuus merellä. Uhrit siunattiin paikalla, johon Estonia upposi.
Katsele ja kuuntele
Visiirin pettäminen Estonia-turman pääsyy
2 videoleikettä
Estonian onnettomuuden tutkintaraportti valmistui 3.12.1997. Uppoamisen pääsyy oli keularaportin pettäminen.
Katsele ja kuuntele
Purjeveneellä maailman ympäri
10 videoleikettä
Suomalainen Pertti Duncker purjehti itse rakentamallaan purjeveneellä maailman ympäri vuosina 1990-1996.
Katsele ja kuuntele
Hangon regatta
1 videoleike
Hangon regatta on aikojen saatossa kasvanut purjehduskilpailuista etenkin pääkaupunkiseudun nuorison juhlaksi. Siitäkin huolimatta pääosassa ovat edelleen meri, veneet ja leppoisa kesämieli.
Katsele ja kuuntele
Aktivisti Jyri Jaakkola Estelle-laivalla 2002
2 videoleikettä
Suomalainen ihmisoikeusaktivisti Jyri Jaakkola sai surmansa aseellisen ryhmän iskussa Meksikossa huhtikuussa 2010. Vuonna 2002 hän oli mukana Afrikan-purjehduksella Estelle-aluksella.
Katsele ja kuuntele
Saariston rengastie
2 videoleikettä
Saariston rengastie on parisataa kilometriä pitkä reitti Turun saaristossa, jossa matkaa taitetaan teitä ja siltoja pitkin, maantielautoilla, losseilla ja yhteysaluksilla.
Katsele ja kuuntele
Maailman suurin risteilijä tehtiin Turussa
3 videoleikettä
Vuonna 2009 valmistunut Oasis of the Seas oli vuoden ajan maailman suurin lemmenlaiva. Samaan sarjaan kuuluva Allure of the Seas päihitti sen mitoillaan vuotta myöhemmin.
Katsele ja kuuntele
Jäätilanne keväällä 1956
1 videoleike
Kevättalvi 1956 oli poikkeuksellisen ankara, ja se aiheutti suuria ongelmia suomalaiselle laivaliikenteelle.
Katsele ja kuuntele
Ahtaajat Kotkassa ja Helsingissä
1 videoleike
"Kotkalaiset ahtaajat ovat Suomen parhaiten arvostettuja", kertoo 70-luvulla tehty dokumentti. Suhteet työnantajaan olivat niin hyvät, että työnantaja takasi ahtaajien asuntolainoja.
Katsele ja kuuntele
Itkosen ja Karpon vesiliikennekoulu
1 videoleike
Suomalainen ruletti tarjoaa pikakurssin vesillä liikkumisen perusasoista. Toimittajina Ensio Itkonen, Juhani Marttila ja Hannu Karpo.
Katsele ja kuuntele
Utön majakka
1 videoleike
Utön majakka pitää ensimmäistä sijaa monessakin kategoriassa, se on Suomen ensimmäinen ja vanhin yhä toiminnassa oleva valomajakka, sekä ensimmäinen radiomajakka. Se sijaitsee Utön saarella, joka on Suomen eteläisin vakituisesti asuttu saari.
Katsele ja kuuntele
Söderskärin majakka
1 videoleike
Pellingin saaristossa sijaitseva Söderskärin majakka sytytettin ensimmäisen kerran v. 1862. Nykyisin matkailukohteena toimiva majakka on yksityisomistuksessa.
Katsele ja kuuntele
Bengtskärin majakka
1 videoleike
Vuonna 1906 matalalle Bengtskärin kallioluodolle rakennettu majakka sijaitsee 15 meripeninkulmaa Hangosta länsilounaaseen. Nykyisin suosittu matkailukohde tuli aikoinaan tarpeeseen, sillä lähistölle oli moni laiva ajanut karille.
Katsele ja kuuntele
Porkkalan Kallbådanin majakka
1 videoleike
Vuonna 1920 sytytetty Kallbådan majakka lepää meren syleilyssä Kirkkonummen edustalla. Kesäaikana sille pääsyä on rajoitettu, sillä nykyisin luodolla majailee halleja.
Katsele ja kuuntele
Merimiesten kulttuuripäivät - Kotkan meripäivät 1969
1 videoleike
Kotkan meripäivien yhteydessä järjestettävät merimiesten kulttuuripäivät puhuttivat kesällä 1969.
Katsele ja kuuntele
Aiheeseen liittyviä linkkejä
Internet
Julkaistu 27.05.2010