Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Aamun kirja /

Sisko Istanmäki: Yöntähti

2009

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Aamun kirja: Haastateltavana Sisko Istanmäki 20.01.2009 | kesto: 12:50 (Video)

Sisko Istanmäki kirjoittaa vanhuudesta ja siitä kun luovuus alkaa ehtyä. ”Joka päivänä jotakin peruuttamatonta häviää. Sitä ei vaan huomaa kun se tapahtuu hiljakseen”, Istanmäki pohtii.

Norma, Kielo, Helmi, Herbert ja Nelli ovat vähän yli 80 -vuotiaita entisiä koulukavereita.

Norma pyytää nuoruuden tovereitaan asumaan vanhaan kunnostettuun kansakouluun. Rauhamäestä on tarkoitus tehdä onnen tyyssija elämän kolhimille ystäville.

Helmi on kuvataiteilija ja Kielo on kirjailija, joka kärsii siitä, miten vanhuuden musta kissa on syönyt hänen luovuutensa keltaisen linnun.

Romaanin henkilöt ovat vanhoja ja avuttomia vain silloin, kun ovat tekemisissä nuorempiensa kanssa. Keskenään he muodostavat tiiviin, iättömältä tuntuvan yhteisön.

Rauhamäkeä kyläläiset oudoksuvat, vaikka kyseessä eivät ole vaihtoehtoihmiset tai hipit vaan vanhat maaseudulta kotoisin olevat ihmiset.

Kirjan yleissävy on istanmäkeläisen humoristinen, mutta sen tyyli muuttuu kun
Kielo ja Helmi päätyvät lopulta oikeaan vanhainkotiin. Siellä kohtelu on tylympää ja laitosmaisempaa kuin omaehtoisuuteen perustuneessa Rauhamäessä. Sisko Istanmäki puolustaakin meidän jokaisen oikeutta ihmisarvoiseen elämään - ihan loppuun asti.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

AVAINSANAT: asuinyhteisöt, elämänhallinta, epävarmuus, haastattelut, ihmisyys, itsemäärääminen, kaunokirjallisuus, kirjailijat, kirjallisuus, laihialaiset, lemmikkieläimet, luokkakokoukset, luopuminen, pohjalaiset, psykologiset romaanit, romaanit, tulipalot, vanhukset, vanhusten asema, vanhuus, ystävyys