Agricolan ”ABC-kirjasta” alkoi suomalaisen kirjakielen kehitys. Suomalainen kansallinen identiteetti syntyy Lönnrotin kokoaman Kalevalan myötä.

29 audio- ja 14 videoleikettä

Aikanaan rahvaanomaiseksi haukuttua kirjailijaa kunnioitetaan nykyään yhtenä suomenkielisen kansalliskirjallisuutemme luojana.

6 audio- ja 19 videoleikettä

Sodan jälkeen modernismi tunkeutuu voimalla suomalaiseen kirjallisuuteen. Tarinat sirpaloituvat, näkökulmat risteilevät ja todellisuus muuttuu unikuviksi.

30 audio- ja 19 videoleikettä

Anna Laineen vieraina näytelmäkirjailija Laura Ruohonen ja filosofi Tuomas Nevanlinna, jotka kertovat lapsuutensa tärkeästä kirjasta: Lewis Carrollin Liisan seikkailuista Ihmemaassa.

1 videoleike

Juhani Aho kirjoitti romaaneja ja lyhyitä kertomuksia, joita hän nimitti lastuiksi. Hänen realistiset teoksensa käsittelivät usein tekniikan saapumista maaseudulle ja sitä, miten uudet mullistukset muuttivat ihmisten elämää.

2 audioleikettä ja 1 videoleike

Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä, eikä vuonna 1938 radioidusta juhlareportaasistakaan puutu ylevää henkeä. Mutta myös myöhemmät kirjallisuusmiehet Kai Laitinen ja Lars Huldén jakavat kansalliskirjailijalle tunnustusta.

3 audioleikettä

Kirjailija Anja Vammelvuo osallistui vasemmistopolitiikkaan ja kirjailijaryhmä Kiilan toimintaan.

2 audioleikettä

Neljäkymmenluku oli kriitikko Maija Savutien mielestä kirjallisuushistorian kannalta epäkiitollista aikaa: sen alkupuoli kului sotaan, jälkipuoli siitä toipumiseen. Ajanjakson ilahduttavin ilmiö oli korkeatasoisen runouden suoranainen tulva.

2 audioleikettä

Kriitikko ja kirjallisuudentutkija Raoul Palmgren kertoo kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilasta, sen syntyvaiheista, perustajista ja toiminnasta.

2 audioleikettä

Suomalaiset näyttelivät jo, kun muut kansat nakersivat vielä pähkinöitä puiden oksilla, todetaan vuonna 1935 radioidussa kulttuurikeskustelussa.

1 audioleike