Uudistuksen taustalla olivat 1800-luvun lopulla alkaneet venäläistämistoimet ja etenkin vuoden 1905 tapahtumat Venäjällä. Maassa levisi suurlakko lokakuussa, kun Venäjä joutui taipumaan Japania vastaan käymässään sodassa.

Venäjältä Suomeen levinnyt suurlakko johti tsaarin myönnytyksiin. Venäläistämistä korostanut vuoden 1899 helmikuun manifesti haluttiin Suomessa purkaa ja korostaa Suomen autonomista asemaa.

Kaikki suomalaiset puolueryhmittyvät halusivat luopua säätyvaltiopäivistä. Perustuslailliset suhtautuvat aluksi nuivasti sosiaalidemokraattien ajamaan yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen.

Suomessa suurlakko päättyi keisarin antamaan marraskuun manifestiin. Se keskeytti venäläistämistoimet ja määräsi valtiopäivät valmistelemaan uutta kansanedustuslaitosta.

Uuden eduskunnan malli oli valmis keväällä 1906. Se päätti säätyjen vallan ja kymmenkertaisti äänioikeutettujen määrän.

Naisten äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdokkaaksi olivat poikkeukselliset koko maailmassa. Jo ensimmäiseen eduskuntaan 1907 valittiin 19 naista.

Koonnut: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: kansanedustuslaitokset, säätypäivät