Elävä arkisto / Ulkomaat / Maailmanpolitiikka / Kylmä sota /

Berliinin kriisi 1961

1961

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

NL vaatii Saksan kysymyksen ratkaisua 15.06.1961 | kesto: 3:32 (Audio)
Hruštšov suomii Länsi-Saksaa 07.08.1961 | kesto: 10:47 (Audio)
DDR sulkee rajan - arvio tilanteesta 13.08.1961 | kesto: 3:43 (Audio)
Piikkilankaeste jakaa Berliinin 15.08.1961 | kesto: 2:17 (Audio)
Betonimuurit korvaavat piikkilangan 16.08.1961 | kesto: 4:45 (Audio)
Jälkiarvio Berliinin tapahtumista 01.12.1961 | kesto: 3:21 (Audio)
1-vuotiaan muurin laajennus 13.08.1962 | kesto: 2:31 (Video)

Elokuun 13:ntena 1961 DDR sulki Berliinin itävyöhykkeen piikkilankaesteillä. Muutaman päivän kuluttua rajalle alkoi kohota betoninen muuri, joka jakoi kaupungin 28 vuoden ajan.

Kesäkuussa 1960 neuvostojohtaja Nikita Hruštšov vaati, että Saksan kysymys - ts. Saksan rauhansopimus ja Berliinin asema - ratkaistaisiin kuluvan vuoden aikana. Muussa tapauksessa Neuvostoliitto allekirjoittaisi erillisrauhan DDR:n kanssa ja antaisi tälle oikeuden valvoa liikennettä Berliiniin.

USA:n presidentti Kennedy vakuutti lännen puolustavan päättäväisesti Berliinin nykyistä asemaa. Sodan mahdollisuutta väläyteltiin puolin ja toisin, ja kesän aikana molemmat suurvallat kasvattivat puolustusvalmiuttaan.

Elokuun alussa voimansa tunnossa oleva Neuvostoliitto suomi Länsi-Saksan hallitusta, joka kieltäytyi neuvottelemasta DDR:n kanssa Saksojen yhdistämisestä. Hruštšov syytti myös länttä Saksan liittotasavallan varustamisesta. "Länsi-Saksaan on kertynyt niin paljon tulenarkaa ainetta, ettei sellaista ole missään", pääsihteeri laukoi.

Kriisi huipentui Itä-Berliinin eristämiseen sunnuntaiyönä 13.8. Itä-Saksan hallitus, jolle vauras Länsi-Berliini oli erityinen silmätikku, oli suunnitellut toimenpidettä jo jonkin aikaa estääkseen koulutettua väestöään siirtymästä länteen.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: Berliini, Berliinin muuri, betonirakennukset, DDR, demilitarisointi, kansandemokratiat, kriisit, kylmä sota, liikkumisvapaus, maastamuutto, miehitetyt alueet, muurit, Neuvostoliitto, piikkilanka, rajanylitykset, rajat, rajavalvonta, rauhansopimukset, Saksa, Saksan demokraattinen tasavalta, Saksan liittotasavalta, sodanuhka, varustautuminen, ydinsota, Yhdysvallat

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Kysymys Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeen sisään jääneestä Berliinistä oli hiertänyt liittoutuneiden suhteita alusta asti. Ensimmäinen Berliinin kriisi oli koettu jo vuonna 1948.
Moskovan pyrkimyksenä oli vakiinnuttaa sosialistisen Itä-Saksan asema. Vuonna 1958 Neuvostoliitto esitti uhkavaatimuksen, jonka mukaan kaikkien miehitysvaltojen tulisi vetäytyä Berliinistä. Kaupungista tehtäisiin delimilitarisoitu vyöhyke. Lännen näkökulmasta se olisi merkinnyt kaupungin jäämistä keskelle sosialistista DDR:ää. Jo tuolloin Neuvostoliitto vahvisti puheitaan kalistelemalla ydinaseita.
Muurin rakentaminen elokuussa 1961 nostatti Berliinissä mielenilmauksia ja herätti maailmalla kriisitunnelmia. Jaetussa kaupungissa elettiin syksyn mittaan jännitystilassa. Lokakuussa amerikkalaiset ja neuvostopanssarit seisoivat tykit vastakkain rajavälikohtauksen takia. USA:ssa pohdittiin jo mahdollisen ydinsodan skenaarioita.
Muuri sai kuitenkin jäädä paikalleen. Amerikkalaiset pitivät muuria parempana vaihtoehtona kuin sotaa. Käytännössä muuri vakiinnutti Saksan sodanjälkeisen status quon vuosikymmeniksi eteenpäin.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Hrustsevin puhe Saksan kysymyksestä.
Nikita Hrushtshevin radio- ja televisiopuhe 07.08.1961.
Berliinin kriisi. Itä-Saksa rajoittaa kulkua.
Berliinissä.
Berliinin tilanteesta.
Vuosikatsaus.

MUUT HENKILÖT: Nikita Hruštšov, Willy Brandt, John F. Kennedy

OHJELMAN TEKIJÄT:
Leike 1: Jouni Mykkänen (toim). Juhani Tamminen (toim).
Leike 2: Teuvo Olli (toim). Jaakko Iloniemi (toim). Aarre Nojonen (toim).
Leike 3: Jaakko Iloniemi (toim). Juhani Liedevaara (toim).
Leikkeet 4-5: Anna-Liisa Fenske (toim).
Leike 6: Kullervo Killinen (toim).