yle.fi




Elävä arkisto / Musiikki / Folk etno country / Kansanmusiikkia kotimaasta /

Liisa Tavi: Peltoniemen Hintriikan surumarssi

1979

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Liisa Tavi. (1979) YLE kuvanauha.

Kansansävelmään perustuva Peltoniemen Hintriikan surumarssi valittiin Suomen synkimmäksi lauluksi Helsingin Sanomien lukijaäänestyksessä vuonna 2006.

Tämän perinteisen häämarssin levyttivät ensimmäisinä Kaustisen Purppuripelimannit vuonna 1959. Juotto- eli onnittelumarssina käytettyä kappaletta nimitettiin Kaustisella Peltoniemen Hintrikin surumarssiksi sävelmää soittaneen pelimannin, Hintrikki Peltoniemen mukaan.

Ilmeisesti väärinkäsityksen johdosta levy julkaistiin kuitenkin nimellä Peltoniemen Hintriikan surumarssi.

Kirjoitusasu säilyi samana, kun Tapio Rautavaara levytti Toivo Kärjen sovittaman ja Reino Helismaan sanoittaman sävelmän vuonna 1964.

Helismaan elämäkerran kirjoittajat Jukka Pennanen ja Kyösti Mutkala kertovat Purppuripelimannien paheksuneen levytystä. He eivät pitäneet siitä, että rillumarei-miehenä tunnettu Helismaa oli kajonnut näin arvokkaaseen teokseen.

Lisäksi Helismaan teksti kertoi Hintriikka-nimisestä naisesta, joka ei liittynyt alkuperäiseen kappaleeseen millään tavoin. Pennanen ja Mutkala arvelevat, ettei köyhyyden korostaminenkaan pohjalaisia miellyttänyt.

Helismaan sanoittamana sävelmä kuitenkin jäi pysyvästi suomalaisten mieliin. Sen ovat Rautavaaran lisäksi levyttäneet mm. Vesa-Matti Loiri, Irina Milan, Lauri Tähkä ja Jukka Perko. Marssi on myös pohjana Aulis Sallisen Jousikvartetolle n:o 3 op. 19.

Liisa Tavin vahva esitys on taltioitu vuonna 1979 Reino Helismaan muistokonsertissa, jonka juontajana toimi Peter von Bagh.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: autioituminen, elämänkaari, iskelmät, kansanmusiikki, kuolema, köyhyys, laulajat, laulut, maanviljelijät, maanviljely, maaseutu, maaseutuväestö, musiikkiesitykset, puute, suot, suru

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
REPEN LAULUJA 1.

TV1 Viihdetoimitus.

ESIINTYJÄT: Liisa Tavi

OHJELMAN TEKIJÄT:
Erkki Pohjanheimo (ohj, tuot). Pirjo Bergström ja Matti Bergström (mus johto ja sov). Reijo Puttonen (lav). Seija Pajanne (kuvsiht). Peter von Bagh (suunn, juont).

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Jukka Pennanen - Kyösti Mutkala: Jätkäpoika ja runoilija. WSOY 1994.

Kuva: Liisa Tavi. (1979) YLE kuvanauha.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 11.07.2008

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä