Marko Gustafssonin vieraana on näyttelijä Kati Outinen. Haastattelua tehtäessä Outinen on juuri palkittu parhaasta naispääosasta Cannesin elokuvafestivaaleilla. Rooli Pelastusarmeijan soppaa jakavana Irmana, Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä poikkesi Outisen aiemmista rooleista siinä, että aiemmin esittämistä hahmoista, kuten kaupan kassasta hänellä on ollut omaa kokemusta.

Outinen kertoo jo lapsena haaveilleensa työstä näyttelijänä. Toinen lapsuuden haaveammatti hänellä oli työskennellä Keskon kassana: "pitkät kauniit punaiset kynnet ja viralliset hienouspaperit" houkuttelivat nuorta Outista. Näytteleminen otti kuitenkin voiton kassaneidin työstä.

Outisen näyttelijänura sai alkunsa keväällä 1980, tuolloin valmistui Tapio Suomisen elokuva Täältä tullaan elämä, jossa Outisella oli Lissun rooli. Elokuvan kuvausten aikaan Outinen luki ylioppilaskirjoituksiin ja valmistautui Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin. Yo-lakin saamispäivänä Kati Outiselle selvisi, että hän on päässyt Teatterikorkeakouluun. Lapsuuden haaveesta tuli totta.

Vaikka unelma toteutui, on Outinen kokenut myös freelance-näyttelijän arjen epävarmuuden. Hän kertoo elämänvaiheestaan, jolloin yksinkertaisesti töitä ei vain ollut ja apua piti kysyä työvoimatoimiston tiskiltä. Nyt Outisella on taas töitä ja haastatteluja niin, ettei tahdo nukkumaan ehtiä.

Teksti: Emilia Kemppi

AVAINSANAT: ammatit, elokuva, elokuvanäyttelijät, elämänmuutokset, esiintyjät, haastattelut, henkilökuvat, intohimo, itsenäistyminen, julkisuus, kasvu, kehitys, keskustelut, kuunteleminen, lahjakkuus, menestys, näyttelijät, persoonallisuus, suosio, taiteilijat, tarinat, työttömyys, työura, unelmat, uranvalinta

Anna palautetta sivun sisällöstä