Radiomafian entiset toimittajat Juha Roiha ja Outi Popp muistelivat kanavaa Aamu-tv:ssä.

- Kaikki perustui yhdessä tekemiseen. Se oli iso kimppajuttu, johon pyydettiin kuulijat mukaan, Roiha muistee.

- Kanavalla oli valtava määrä pieniä käsintehtyjä ohjelmia, joiden tunnelma vaihteli, kuvailee Popp.

Roihan mukaan ohjelmia tehtiin tavalla, joka poikkesi Yleisradion yleisestä linjasta.

- Tekijöitä oli enemmän kuin pomoja. Yleensä se oli toisin päin. Meillä oli hirveästi toimittajia ja kaikki saivat tehdä itsensä näköistä jälkeä.

Kanava keräsi lahjakkuuksia

Radiomafia oli työmpäristönä vapaa. Tämä houkutteli monia toimittajia. Ihmisten kerrotaan jopa marssineen sisään ja ilmoittaneen, että he alkavat tehdä ohjelmaa radioon.

- Sen suuntaista se oli, sanoo Roiha.

- Kanava keräsi valtavan määrän talenttia. Radiomafia kasvatti kokonaan uuden media- ja radiosukupolven valtakunnan verkossa. Ja myös uuden kuulijakunnan, sillä ei Ylessä aiemmin yhdistetty populaarikulttuuria ja -musiikkia, sekä yhteiskunnallista ajattelua, Popp kertoo.

Kuuntelijat jätettiin heitteille

Radiomafia lopetettiin vuonna 2003 ja sen tilalle perustettiin nykyinen YleX. Kanava muuttui jo ennen sitä ja esimerkiksi soittolistat tulivat toimittajille tutuiksi.

- Kanavan kohderyhmää muutettiin nuoremmaksi ja tämän nuorennusleikkauksen ymmärrän. Sitä taas en ymmärrä, miksi kuulijoiden saattohoito jätettiin niin vähiin. Ensin opetetaan sellaisia ihmisiä kuuntelemaan radiota, jotka eivät aiemmin ole niin tehneet ja sitten heillä ei olekaan paikkaa minne mennä, Roiha pohtii.

- Ajateltiin, että käsityönä tehty radiokanava ei ollut taloudellista eikä nykyaikaa. Se oli outo siirto Yleltä. Siinä jäi tuuliajolle myös tekijöitä.

YLE Uutiset / Mikko Lindqvist

AVAINSANAT: haastatttelut, musiikki, nuorisokulttuuri, populaarikulttuuri, populaarimusiikki, radio, radio-ohjelmat, radiokanavat, Radiomafia, Radiomafia NYT, selostajat, toimittajat, viihde, YLE

Anna palautetta sivun sisällöstä