Ehdokkaaksi havittelevan on ensin saatava taakseen riittävästi kannatusta.

Esimerkkimme on vuodelta 1960: ehdokas Matti Melkosen asiamies on saapunut nimenkeruuseen yksityiskotiin.

Liki 30 vuotta myöhemmin Helsingin valtuutossa jännitetään illan vaalitulosta. Ehdokas Hantta Krauselta kysytään, pyrkiikö hän valtuuston häiriköksi.

Suomalaisten perinteisesti laimea äänestysinto kunnallisvaaleissa puhuttaa myös tuolloin. Miksi vaalit eivät kiinnosta?

- Äänestämättä jättäminenkin on kannanotto. Jos on tyytyväinen vallitseviin oloihin niin ei tarvitse äänestää vaan jättää päättämisen muille, sanoo Jörn Donner.

Vuoden 1996 vaalien alla tuhannelta suomalaiselta kysyttiin, mitä he kunnanvaltuutetultaan odottavat.

Tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousivat yhteystyö- ja sovittelukyky sekä luotettavuus. Asiakysymyksistä pinnalla olivat työllisyys, ympäristöasiat sekä sosiaalisen tasa-arvon edistäminen.

Teksti: Petra Himberg

AVAINSANAT: ehdokasasettelu, ehdokkaat, kunnallispoliitikot, kunnallispolitiikka, kunnallisvaalit, kuntavaalit, poliittinen käyttäytyminen, politiikka, vaalit, valtuustot, äänestäminen

Anna palautetta sivun sisällöstä