Työelämä 2010-luvulla on murrosvaiheessa. Eduskunta vaatii pidempiä työuria, media puhuu downshiftaamisesta ja työnantajat syyttävät laiskottelusta. Millaisia haasteita tämä tilanne luo esimiestehtävissä toimiville, kun työntekijät valittavat uupumista ja esimiehet haluavat parempaa tulosta?

Marketin kassat, pikaruokapaikat ja puhelinmyynti ovat Suomen aliarvostetuimmat työnimikkeet. Työtehtävät lisääntyvät, taukoja ei ehditä pitämään ja kiusaamistakin esiintyy. Työnantaja puristaa työntekijästään kaiken irti ja työntekijä vastaa vaihtamalla työpaikkaa.

Työelämän mennessä yhä hurjemmaksi on mukaan tullut myös työelämädoping. Masennuslääkkeillä koetetaan pitää työkuntoa yllä ja jopa dementialääkkeillä parantaa suorituskykyä. Toiset ovat tehneet radikaalimman ratkaisun ja ovat aloittaneet työelämän kohtuullistamisen, eli downshiftaamisen.

Työelämään kaivataan yhä enemmän haasteita, valinnan vapautta, yhteisöllisyyttä ja arvostusta. Asennemuutosta vaaditaan sekä työnantaja että työntekijä puolella. Monet ovat valmiita tehostamaan ja tekemään esimerkiksi kolme päivää tehokkaammin ja pidempään töitä, jotta voivat pitää neljä päivää viikossa vapaata. Myös työpaikan arvojen pitää olla lähellä omia. Varsinkin nuorten mielestä työnsisältö on rahaa tärkeämpää.

A2 Teeman Työpahoinvointi-illan keskustelussa on mukana mm. kaupankassalla viihtyvä työntekijä, ammattiliiton puheenjohtaja, valmentaja, lääkäri, downshiftaaja sekä yrittäjä. Löytyykö ratkaisu yhä kasvaville työelämän paineille?

Teksti: Heidi Tetri

AVAINSANAT: downshifting, keskusteluohjelmat, kohtuullistaminen, lääkkeet, masennus, työ, työelämä, työntekijät, yleisötoiveet

Anna palautetta sivun sisällöstä