"Suloisessa Suomessamme oisko maata armaampaa kuin on kaunis Karjalamme laulun laaja kotimaa". Näin alkaa Karjalaisten laulu, itäisen maamme osan laajoja ja kauniita maisemia ylistävä veisu.

15 audio- ja 62 videoleikettä

Hitlerin joukot hyökkäsivät Neuvostoliittoon Barbarossa-suunnitelman mukaisesti 22. 6.1941. Suomen sodanjohto oli hankkeesta perillä, vaikka Suomi muodollisesti ei halunnutkaan sitoutua Saksan operaatioon.

77 audio- ja 10 videoleikettä

Talvisotaa seurannut Moskovan rauha oli monessakin mielessä välirauha. Suursota riehui ympärillä ja Suomikin varautui uuteen sotaan, kun Neuvostoliitto jatkoi rauhasta huolimatta painostustoimiaan.

12 audio- ja 9 videoleikettä

Talvisodan jälkeinen välirauhan kausi, jota kesti 15 kuukautta, oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Maa oli saatava nopeasti jaloilleen.

2 videoleikettä

Ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää 6.12.1940 vietettiin hartaissa ja isänmaallisissa tunnelmissa. Takana oli ”105 kunnian päivää” kestänyt ankara taistelu maan itsenäisyydestä. Rauhasta maksettu hinta oli kallis.

1 videoleike

Moskovan ankarat rauhanehdot herättivät koko maassa suurta murhetta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin 13.3.1940 tieto, Suomessa järjestettiin suruliputus.

1 videoleike

Harvinaislaatuinen dokumenttielokuva Läpimurto Kannaksella näyttää, kuinka Neuvostoliiton sotapropaganda esitti Suomen rintaman tapahtumat kesällä 1944.

1 videoleike

Suomen hyökkäys Karjalan kannaksen valtaamiseksi takaisin alkoi heinäkuun lopussa 1941. Sortavala vallattiin 15. elokuuta ja Viipuri kaksi viikkoa myöhemmin.

8 audioleikettä

Kun Pentti Iisalo syksyllä 1941 nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi, tarkoitti se käytännössä vaaran kasvua hänen omassa elämässään. Myöhemmin se toi mukanaan julkisuutta.

1 videoleike

Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla.

1 videoleike