yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa /

Talvisodan ankarat päivät 1939-1940

1939-1940

Kuva: Talvisotaa käytiin ankarassa pakkasessa. YLE kuvanauha.

Torstaiaamuna 30.11.1939 klo 6.50 puna-armeija avasi tulen Karjalan kannaksella. Aamun sarastaessa punatähdillä varustetut pommikoneet saapuivat Suomen ilmatilaan ja aloittivat Helsingin, Viipurin, Turun ja muiden kaupunkien pommitukset.

Neuvostojoukot hyökkäsivät yli puolen miljoonan miehen voimin koko itärajan pituudelta. Stalinin tavoitteena oli nopea operaatio. Suomi oli määrä valloittaa kahdessa viikossa.

Helsingin valtaamisen lisäksi tavoitteena oli, että toinen hyökkäyskiila katkaisee Suomen sen kapeimmasta kohdasta ja etenee Ouluun. Lapissa päämääränä oli Rovaniemi ja Ruotsin raja.

Talvisodan taisteluja käytiin ankarassa pakkasessa koko pitkällä rintamalla Karjalan Kannakselta Petsamoon.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: armeijat, dokumenttiohjelmat, evakot, evakuointi, filmikatsaukset, Hanko, Helsinki, jatkosota, Kannas, Karjala, Kollaanjoki, korvikkeet, laivasto, Lapin sota, Latvia, Liettua, Mainila, merivoimat, Moskova, panssarilaivat, Pariisin rauhansopimus, Porajärvi, propaganda, pula, puna-armeija, puolustusvoimat, Raatteen tie, Repola, salakauppa, salakuljetus, sota-alukset, sotavangit, sukellusveneet, Summa, säännöstely, Taipale, talvisota, toinen maailmansota, Tolvajärvi, vankileirit, Viro, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset, YYA-sopimus


Katsele ja kuuntele

Mainilan laukaukset Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike ja 2 videoleikettä

Talvisota käynnistyi Mainilan rajakylässä 26.11.1939 ammutuista laukauksista, joiden Neuvostoliitto väitti tulleen Suomen puolelta.
Katsele ja kuuntele

Talvisodan ensimmäinen laukaus

1 videoleike

Sotamies Kallionpää ampui talvisodan ensimmäisen venäläisen. Lisäksi hän ampui Lapin sodan ensimmäisen saksalaisen.
Katsele ja kuuntele

Talvisodan ensimmäinen päivä Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

7 audio- ja 3 videoleikettä

Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939 klo 6.50 aamulla. Neuvostoliitto käynnisti hyökkäyksen Suomeen koko itärajan pituudelta.
Katsele ja kuuntele

Talvisodan pommituksia Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

5 audioleikettä

Talvisodan syttyessä 30.11.1939 Neuvostoliitto pommitti 16 suomalaista paikkakuntaa. Kaikkiaan talvisodan aikaisissa pommituksissa kuoli hieman alle tuhat henkeä.
Katsele ja kuuntele

Suomi taistelee itsenäisyydestään

1 videoleike

Moskovan neuvottelujen kariutumisesta huolimatta Suomessa ei uskottu Neuvostoliiton hyökkäykseen. Marraskuun 30. päivänä 1939 kello 6.50 puna-armeijan tykistö kuitenkin avasi tulen Kannaksella. Aamun valjetessa alkoivat myös Helsingin pommitukset.
Katsele ja kuuntele

Kyösti Kallion itsenäisyyspäivän puhe 1939 Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Itsenäisyyspäivänä 1939 oli talvisodan syttymisestä kulunut vasta viikko. Kun presidentti Kallio puhuu kansalle, on hänen äänensä väsynyt.
Katsele ja kuuntele

Venäläisen lentoupseerin haastattelu

1 audioleike

Neuvostoliitto aloitti talvisodan 30. marraskuuta 1939 pommittamalla Suomen suurimpia kaupunkeja. Joulukuun alkupäivinä taltioitiin alasammutun lentäjän haastattelu.
Katsele ja kuuntele

Talvisodan rintamaselostuksia Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

8 audioleikettä

Sota-ajan radio-ohjelmissa välitetään kotijoukoille tunnelmia mm. Suojärveltä ja Kollaalta, savolaiskomppanian tuvasta ja sotavankien tietokilpailusta.
Katsele ja kuuntele

Aarne Juutilainen, ”Marokon kauhu” Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Kestääkö Kollaa? Äänessä on talvi- ja jatkosodan legendaarinen hahmo, kapteeni Aarne Juutilainen, lempinimeltään ”Marokon kauhu”. Haastattelu on vuodelta 1939.
Katsele ja kuuntele

Sota-ajan joulu Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

5 audioleikettä

Vuosina 1939 - 1944 joulua vietettiin korsuissa, ampumahaudoissa ja evakossa. Sota leimasi myös kotirintaman joulua - elettiin säännöstelyaikaa ja kaivattiin läheisiä.
Katsele ja kuuntele

Presidentti Kallion puhe talvisodan alussa Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

2 audioleikettä

Kuukausi talvisodan alkamisen jälkeen presidentti Kyösti Kallio tarkasteli uudenvuodenpuheessaan 1940 Neuvostoliiton sodan päämääriä. Kovasanaisessa puheessaan Kallio tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen.
Katsele ja kuuntele

Selostus lentohyökkäyksestä Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Pekka Tiilikaisen autenttinen rintamaselostus kuvaa neuvostoliittolaisten hävittäjien hyökkäystä Märkäjärvellä alkuvuodesta 1940.
Katsele ja kuuntele

Tietovisa neuvostovangeille Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 videoleike

Propagandapäällikkö Reino Palmroth tenttaa vihollisen sotavankien sivistystasoa tammikuussa 1940. Jos vanki "sattui vastamaan oikein", hänet palkittiin sikarilla.
Katsele ja kuuntele

Taisteluselostus Taipaleelta Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Pekka Tiilikainen selostaa helmikuussa 1940 radioidussa ohjelmassa taistelua, joka käytiin Taipaleen alueella venäläisten hyökkäysvaiheen aikana.
Katsele ja kuuntele

Ella Eronen: Maamme Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

2 audioleikettä ja 1 videoleike

Ella Erosen esitys Maamme-runosta talvisodan aikana 1940 Tukholman stadionilla piirtyi kansakunnan yhteiseen muistiin.
Katsele ja kuuntele

Suomi kutsuu 1940

1 videoleike

Hieno runollinen kuvakatsaus 1930-luvun Suomesta vie meidät kaskipelloilta suurkaupungin vilskeeseen ja sodan keskelle. Musiikkina soi Sibelius.
Katsele ja kuuntele

Talvisodan kuvat

1 videoleike

Talvisodan ahdingosta ja Suomen taistelusta itsenäisyytensä puolesta valmistettiin filmejä myös ulkomaiseen levitykseen. Sotaa käyvä pieni maa sai osakseen sympatiaa erityisesti Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.
Katsele ja kuuntele

Otto Wille Kuusinen ja Terijoen hallitus

1 audioleike

Kommunistipomo Arvo Tuominen kieltäytyi pääministerin paikasta talvisodan aikaisessa Otto Wille Kuusisen "kansanhallituksessa". Hän muistelee hanketta vuonna 1970.
Katsele ja kuuntele

Talvisodan henki - mistä se tuli?

3 audioleikettä

Talvisodasta jäi muistoksi sen henki, jolla tarkoitettiin sosiaalisten, poliittisten ja kielellisten ristiriitojen syrjäytymistä yhteisen uhkan edessä. Minkälaisessa yhteiskunnassa elettiin ennen talvisotaa ja mistä talvisodan henki syntyi?
Katsele ja kuuntele

Sota-ajan säännöstely

2 audioleikettä

Syksyllä 1939 Suomi pani kortille kahvin ja sokerin. Niitä seurasivat maito, voi, rakennustarvikkeet ja kaikki muu. Parhaimmillaan säännöstelykaudella oli samaan aikaan voimassa 51 eri ostolupaa.
Katsele ja kuuntele

Tannerin radiopuhe talvisodan rauhan ehdoista Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

2 audioleikettä

Maaliskuun 13. päivä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto rauhasta ja sen raskaista ehdoista.
Katsele ja kuuntele

Hangon evakuointi talvisodan jälkeen Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Talvisodan rauhanehtojen mukaan Hanko jouduttiin tyhjentämään ja vuokraamaan Neuvostoliiton sotilastukikohdaksi 30 vuodeksi. Pekka Tiilikainen selostaa maaliskuussa 1940 Hangon evakuointia ja kuulostelee kaupunkilaisten tuntoja.
Katsele ja kuuntele

Suomi ennen talvisotaa

1 videoleike

Suomi oli ennen talvisotaa vaurastuva ja eteenpäin katsova maa. Kauppojen hyllyillä alkoi jo olla kulutustavaroita ja elämä näytti muutenkin hymyilevän.
Katsele ja kuuntele

Savupirttien Suomi

1 videoleike

Vielä ennen talvisotaa Suomen maaseudulla elettiin monin paikoin lähes luontaistaloudessa. Kaupasta haettiin vain välttämätön. Muu tehtiin kotona itse.
Katsele ja kuuntele


Tietolaatikko

  • Talvisodan ansiosta Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta hinta oli kallis.
  • Kaatuneita oli lähes 28 000 ja haavoittuneita noin 44 000.
  • Puna-armeijan tappioista on ristiriitaisia tietoja. Myöhemmin tehtyjen laskelmien mukaan kaatuneita ja kadonneita oli 127 000 ja haavoittuneita 265 000.
  • Suomi menetti sodassa 10 prosenttia maapinta-alastaan ja kolme kaupunkia eli Viipurin, Käkisalmen ja Sortavalan.
  • Alueluovutuksiin kuuluivat Karjalan kannas, Laatokan Karjala, osa Sallan kunnasta ja osa Kalastajasaarentoa Petsamosta.
  • Hanko jouduttiin tyhjentämään ja vuokraamaan sotilastukikohdaksi 30 vuodeksi.
  • Yli 420 000 ihmistä menetti kotinsa ja joutui evakkoon.
  • Suomi otti rauhanehdot vastaan tyrmistyneenä - liput laskettiin puolitankoon.
  • Suomessa uskottiin, että rauhaehdot voidaan korjata sodan jälkeen solmittavassa lopullisessa rauhassa tai muilla keinoin.
  • Alettiin puhua “välirauhasta”, joka pian sai myös poliittisia merkityksiä.

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (toim.): Talvisodan pikkujättiläinen. WSOY 1999.´
  • Jouko Vahtola: Suomen historia. Jääkaudesta Euroopan unioniin. Otava 2004.
  • Antti Laine: Suomi sodassa. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoim. Seppo Zetterberg. WSOY 2003.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä