Jokainen vuosina 1939-1945 elänyt suomalainen joutui tavalla tai toisella tekemisiin sodan kanssa. Koko kansan yhtenäisyys näkyi vahvasti myös kotirintamalla.

8 audio- ja 18 videoleikettä

Vuosina 1939 - 1944 joulua vietettiin korsuissa, ampumahaudoissa ja evakossa. Sota leimasi myös kotirintaman joulua - elettiin säännöstelyaikaa ja kaivattiin läheisiä.

5 audioleikettä

Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla.

1 videoleike

Sodan keskellä kesällä 1943 oli kotiväellä mahdollisuus levätä Punkaharjulle perustetussa aseveliperheiden lomakylässä. Moni äiti oli tuolloin ensi kertaa pidemmän ajanjakson kotinsa ulkopuolella.

1 videoleike

Sirpa Kähkönen oli Finlandia-palkintoehdokas 2007 teoksellaan Lakanasiivet. Kähkönen kuvaa romaanissaan jatkosodan päivää, jolloin Kuopiota pommitettiin vuonna 1941. Erityisesti hän kuvaa naisia, lapsia, vanhuksia ja yhteiskunnallisia eroja.

1 videoleike

Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on, ajatteli Lucina Hagman keväällä 1899 perustaessaan nykyisin Marttaliittona tunnetun yhdistyksen.

1 videoleike

Ankarat pakkaset, lumi, pula lähes kaikesta ja jatkuvat jonot olivat pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

1 videoleike

Liiallisen isänmaallisen propagandan havaittiin jatkosodan aikana vain ärsyttävän rintamamiehiä. Asemiesillat olivat viihteellinen vaihtoehto joukkojen mielialan ylläpitämiseksi.

4 audioleikettä ja 1 videoleike

Vienalaisessa Vuokkiniemen kylässä pidettiin 20. heinäkuuta 1941 heimoaktivistien ja miehityshallinnon organisoima kokous, joka Karjalan kansan nimissä päätti, että Viena ja Aunus irtautuvat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.

1 audioleike

Ilmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana. Työ lottana vei hänet myös rintamalle ja jätti pysyvät jäljet. "Eihän sitä nyt enää voinut olla sama ihminen, joka sinne meni, eihän nyt toki."

1 videoleike