YK-aate oli 1960-luvulla osa vuosikymmenen radikalismia. Vuoden 1968 YK-päivänkin marssitunnuksissa yhdistyivät erilaiset edistykselliset vaatimukset.

Pasifistit ehdottivat armeijan korvaamista kehitysjoukoilla. Liikkeellä olivat myös erilaiset vähemmistöt ja oikeuksiaan vaativat tahot vangeista koululaisiin.

Muita aiheita olivat mm. Biafran sota, liikennedemokratia, mielipiteenvapaus ja kansaneläkkeet.

Suomen YK-liitto perustettiin vuonna 1954 levittämään tietoa YK:n periaatteista ja päämääristä. Liiton pääsihteerinä vuosina 1963-1990 toiminut Hilkka Pietilä puhuu ihmisoikeuksista huhtikuussa 1968 tehdyssä haastattelussa.

Pietilä muistuttaa, että vastuu lasten oikeuksien toteutumisesta kuuluu aina aikuiselle, jo ennen lapsen syntymää.

- Tämän päivän maailmassa on mahdollista pitää huoli siitä, että jokainen lapsi saa syntyä toivottuna. Tämä edellyttää vain vastuuta niiltä, joiden vallassa on panna uusi elämä alulle, hän sanoo.

- Emme voi toisiamme omistaa, mutta voimme omistautua toisillemme, hän toteaa muistuttaen, että jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteensa.

Kolmanneksi Pietilä puhuu lapsena koetusta pelosta.

- Jos lapsen jo kotonaan tarvitsee pelätä, alkaa siitä vaarallinen kehitys. Pelko on myös sotien syy, Pietilä sanoo.

Teksti: Jukka Lindfors - Petra Himberg

AVAINSANAT: ammattikoulutus, aviottomat äidit, Biafran sota, demokratia, Helsinki, ihmisarvo, ihmisoikeudet, Kallio, kansaneläkkeet, kehitysmaat, kehitysyhteistyö, kulkueet, liikennepolitiikka, mielenosoitukset, mielipiteenvapaus, pasifismi, radikalismi, sissiliikkeet, Suomen YK-liitto, tasa-arvo, vangit, vapautusliikkeet, vähemmistöpolitiikka, vähemmistöt, Yhdistyneet kansakunnat, YK, YK:n päivä, yksinhuoltajaperheet, yksinhuoltajat

Anna palautetta sivun sisällöstä