Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Yle - höyryradiosta digiaikaan /
Radiosta näköradioon
1926-1964
Kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana radio muuttui: kiinnostavasta uutuudesta tuli väline, jonka ääressä elettiin kansakunnan kohtalonhetkiä.
Oy Suomen Yleisradio – Ab Finlands Rundradio aloitti toimintansa vuonna 1926.
”Ei politiikkaa eikä reklaamia” oli alkuaikojen Yleisradion ohjenuorana. Sodanjälkeisinä vuosina, Hella Wuolijoen pääjohtajakaudella, radiosta tuli kuitenkin kiihkeän poliittisen taistelun aihe.
1950-luvulla koettiin kaksi suurta mullistusta. Radiokanavien määrä kasvoi yhdestä peräti kahteen, ja samaan aikaan teki tuloaan näköradio eli kaukokatsominen.
Esittelytekstit: Jukka Lindfors
AVAINSANAT: ohjelmapolitiikka, radio, radiojournalismi, radiokanavat, radiokuuluttajat, radiolaitteet, radiot, radiotekniikka, televisio, televisiotekniikka, viestintäpolitiikka, yleisradiotoiminta, yleisradioyhtiöt
Katsele ja kuuntele
Ensimmäinen äänityslaite
1 audioleike
Diplomi-insinööri T. K. L. Laakso esittelee pikalevytallenninta. Uuden laitteen ansiosta ohjelmat voitiin nyt äänittää etukäteen jopa ulkomailla.
Katsele ja kuuntele
Radiopäivät Helsingissä 1935
1 audioleike
Herra Yrjö Similä kertoo vaikutelmiaan Helsingin vanhassa Messuhallissa pidetystä näyttelystä, joka mainosti radiovastaanottimia ja Yleisradion ohjelmia.
Katsele ja kuuntele
Turun radionäyttelyn mainoslevy
1 audioleike
Kaisu Puuskan kuuluttamia näyteohjelmia vuodelta 1936. Radio houkutteli uusia kuuntelijoita muutaman minuutin pituisilla ohjelmanäytekoosteilla.
Katsele ja kuuntele
Sortavalan messujen mainosohjelmaa
1 audioleike
Radiokuuntelun kasvattamiseksi tehdyillä Yleisradion mainoslevyillä oli tarkoitus näyttää, mitä kaikkea mukavaa radiosta voi kuulla.
Katsele ja kuuntele
Pekka Tiilikainen kouliintui Jukolan ja Enehjelmin opissa
1 audioleike
Pekka Tiilikainen kertoo, miten tullaan mestariselostajaksi. Hän paljastaa myös, miten oppi erottamaan mies- ja naisreportterien aiheet.
Katsele ja kuuntele
Näköradiota esitellään Berliinissä
1 audioleike
Yleisradion reportteri Vuokko Arni koki näköradiolähetyksen Berliinin kesäolympialaisissa vuonna 1936. ”Kaukonäkeminen” tapahtui pimeässä huoneessa.
Katsele ja kuuntele
Uusia radioselostajia koulutetaan
1 videoleike
Kokelaat antavat työnäytteitä säähavaintoasemalla, ravintolan keittiössä, urheiluhallissa, kaduilla, poliisilaitoksella ja elokuvastudiolla.
Katsele ja kuuntele
Hellan aika Yleisradiossa
1 audioleike
Yleläiset muistelevat radion ensimmäisen vasemmistojohtajan aikaa 1940-luvun lopussa. Hella Wuolijoen kaudella politiikka tuli eetteriin.
Katsele ja kuuntele
Työmiehen tunnin toimittaja kertoo
1 audioleike
Työmiehen tunti oli yksi Hella Wuolijoen kauden uudenlaisista ohjelmista. Työväestölle suunnattu interaktiivinen palveluohjelma yhdisti kansalaisneuvonnan, sivistyksen ja viihteen.
Katsele ja kuuntele
Hella Wuolijoen jäähyväispuhe
1 audioleike
Yleisradion hallintoneuvoston poliittiset voimasuhteet muuttuivat vuonna 1949. Kiistelty vasemmistolainen pääjohtaja sai silloin lähteä.
Katsele ja kuuntele
Tarvan aamukahvit 1951
2 audioleikettä
Tarvan suositussa ohjelmassa vietetään radion juhlapäivää. Mitä tapahtuu, kun Hella Wuolijoki saa käsiinsä Hiski Salomaan "Lännen lokari"-levyn ja vasaran?
Katsele ja kuuntele
ULA-radiota markkinoidaan
1 videoleike
Ultralyhyihin aaltoihin siirtyminen 1950-luvulla oli digi-tv:n veroinen muutos. Markus-setä mainostaa "luonnonmukaista häiriötöntä äänentoistoa".
Katsele ja kuuntele
1950-luvun Yle oli puolueeton ja varovainen
2 audioleikettä
Puolueettomalla maalla oli 1950-luvulla myös puolueeton radio. Asiaa ei voinut käsitellä radiossa, jos "oli pelkoa että se voi herättää keskustelua".
Katsele ja kuuntele
Tiukkaan napitettu radio
1 audioleike
Radiotoimittaja Eero Saarenheimo työskenteli laitoksessa, jonka iskusanoja olivat puolueettomuus, tuhmien sanojen välttäminen ja teitittely.
Katsele ja kuuntele
Radiolaiset viljankorjuussa
1 videoleike
"Tarva" johti tarmokkaiden radiolaisten joukkoa, joka vuonna 1956 lähti Fabianinkadun toimipisteestä viljankorjuuseen Ruotsinkylän pelloille.
Katsele ja kuuntele
Suomen ensimmäinen tv-kamera
1 videoleike
Suomalaisen tv-toiminnan aloitteentekijöitä olivat teekkarit. Heidän tv-kerhonsa koelähetys tapahtui toukokuussa 1955 laulun ja hypnoosin merkeissä.
Katsele ja kuuntele
Tv-näytös Stockmannilla 1956
1 videoleike
"Näköradio tulee lähitulevaisuudessa löytämään tiensä useimpiin koteihin", uskoo filmiselostaja tavaratalossa pidetyn koelähetyksen innoittamana.
Katsele ja kuuntele
Tv-kuvan synty
1 videoleike
Toimittaja Paavo Noponen tutustuttaa katsojat Yleisradion televisiostudioihin Pasilassa. Hän selvittää myös lähikuvan ja ristikuvan erot.
Katsele ja kuuntele
Kun näköradio tuli
1 videoleike
Kun ensimmäiset näköradiot eli televisiot ilmestyivät markkinoille, tunsi Suomikin hengittävänsä muun maailman tahtiin.
Katsele ja kuuntele
Ensimmäiset tv-ohjelmat tehtiin pioneerihengessä
2 videoleikettä
Kun Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957, oli käytössä vain kaksi kameraa ja 15 neliön studiokoppero. Vaatimattoman alun jälkeen kehitys oli ripeää.
Katsele ja kuuntele
Pasilan tv-torniin pyörivä ravintola
2 videoleikettä
Yleisradiossa suunniteltiin 1950-luvun lopulla, että Pasilaan tai Linnanmäelle rakennettavaan linkkitorniin tulee pyörivä ravintola 135 metrin korkeuteen.
Katsele ja kuuntele
Lauantain toivotuista sävelradioon
1 audioleike
Yleisradiossa tapahtui vuonna 1963 ennennäkemätön mullistus, kun Sävelradio aloitti iskelmien soittamisen.
Katsele ja kuuntele
Vain miehet telkkariin
1 videoleike
Kun Yleisradio haki opiskelijoita vuonna 1964 alkavalle tarkkailijakurssille, oli yhtenä pääsyvaatimuksena, että hakijoiden täytyy olla miehiä. Lisäksi edellytettiin ylioppilastutkintoa.
Katsele ja kuuntele
Lenita ja Tarva laulutähtinä
3 videoleikettä
Suomessa saavutettiin vuonna 1964 puolen miljoonan tv-luvan raja. Tapaus oli niin merkittävä, että jopa Lenita Airisto ja Niilo Tarvajärvi intoutuivat laulamaan suorassa juhlalähetyksessä.
Katsele ja kuuntele
Tv-tekniikan ihmeet
1 videoleike
Komeat kamerat ja muut hienot televisiolaitteet olivat ihmetyksen kohteena, kun tv-toiminta otti Suomessa ensimmäisiä askeleitaan.
Katsele ja kuuntele
Joonas Kokkonen vastustaa sävelterroria
1 audioleike
Ylen tuore Sävelradio sai säveltäjä Joonas Kokkosen vuonna 1965 varoittamaan vallalla olevasta "sävelterrorista". Hänen mielestään pahaa-aavistamattomiin korviin "valui jatkuvasti ohjelmaa".
Katsele ja kuuntele
Yleisradio ostaa Tesvision
1 videoleike
Pääjohtaja Einar Sundström ja professori Olli Ikkala puhuvat pioneerikanavan myynnistä. Kauppaehtoihin kuului Tessin ohjelmaperiaatteiden jatkuminen.
Katsele ja kuuntele
Radion väliaikamerkki
4 audioleikettä
"Pim-pam-pulla" eli väliaikamerkki on radion vanhimpia ohjelmanumeroita. Se alkoi soida Yleisradiossa vuonna 1930 - aluksi kanteleella, viimein tietokoneella.
Katsele ja kuuntele
Yleisradion aikamerkki
5 audioleikettä
Aikamerkki on todellinen radioklassikko. Elävän arkiston aikamerkkipakettiin sisältyy myös kellonaikojen luentaa yli kahden tunnin ajalta.
Katsele ja kuuntele
"Seuraa ohjelmansiirtoketjun mittaustauko..."
3 audioleikettä
Takavuosina Yleisradion radiolähetykset keskeytyivät legendaaristen, keskellä päivää pidettyjen lähetysketjun mittaustaukojen johdosta.
Katsele ja kuuntele
Radiokuulutuksia 1930-luvulta
7 audioleikettä
"Huomio, huomio! Lahti, Helsinki, Viipuri, Oulu, Sortavala..." Radion alkuaikojen kuulutukset ovat nostalgisia viestejä menneestä maailmasta.
Katsele ja kuuntele
Radiokuuluttaja Kaisu Puuska-Joki
2 audioleikettä
Yleisradion ikimuistoinen "hymyilevä ääni" kuului radiokuuluttaja Kaisu Puuska-Joelle. Viimeinen kuulutusvuoro päättyi kuitenkin liikutuksen kyyneliin.
Katsele ja kuuntele
Carl-Erik Creutzin kuulutuksia
3 audioleikettä
Carl-Erik Creutz lukee päivän mietelauseen ja sään viimeisessä päivävuorossaan 30.12.1976 ennen eläkkeelle siirtymistään.
Katsele ja kuuntele
Carl-Erik Creutzin viimeinen työpäivä
1 audioleike
Kreivi Carl-Erik Creutzin huoliteltu puhetapa oli vuosikymmenten ajan niin olennainen osa suomalaista arkea, että monen mielessä koko Yleisradio henkilöityi häneen.
Katsele ja kuuntele
Viimeiset kuulutukset Fabianinkadulta
1 audioleike
Kello lähenee puoltayötä marraskuun kuudentena 1979 ja Pentti Fagerholm valmistautuu lukemaan viimeiset kuulutukset Fabianinkadun radiotalosta.
Katsele ja kuuntele
Radiokuuluttaja Maija Rankama
1 audioleike
Maija Rankaman (1920-2010) ääni tuli suomalaisille radiokuuntelijoille tutuksi kolmen vuosikymmenen ajan. Rankama tunnettiin tarkasta tyylitajustaan.
Katsele ja kuuntele
Mitä kuuluu, Pentti Fagerholm?
1 videoleike
Radion pitkäaikainen pääkuuluttaja Pentti Fagerholm vannoo edelleen radion nimiin. "Minulla on tapana sanoa, että radiossa ovat paremmat kuvat kuin televisiossa."
Katsele ja kuuntele
Radio-ohjelmien tunnussäveliä
10 audioleikettä
Monella radio-ohjelmalla on oma tunnussävelensä, joka voidaan muistaa vielä vuosikymmenten päästä.
Katsele ja kuuntele
Metsäradio
1 audioleike
Metsäradio on lähettänyt ohjelmaa vuodesta 1945 alkaen. Tunnussävel "Vielä niitä honkia humisee..." ja toivotus "hyvää iltaa metsien miehet" ovat radiohistorian klassikkoja.
Katsele ja kuuntele
Elävä arkisto: Niilo Ihamäki
1 videoleike
Toimittaja Niilo Ihamäkeä (s.1920) voi ansaitusti luonnehtia todelliseksi "elävän arkiston" henkilöitymäksi. Toimittajan ura on jatkunut jo 75 vuotta ja jatkuu edelleen.
Katsele ja kuuntele
Kuuluttaja Tuula Rosenqvist
1 videoleike
Ylen pitkäaikainen tv-kuuluttaja Tuula Rosenqvist (1933-2011) muistetaan myös elokuvarooleista, juontotehtävistä ja mannekiinina.
Katsele ja kuuntele
Pentti Fagerholmin kuulutuksia
1 audioleike
Päivän mittaan radiokuuluttaja joutuu lukemaan kaikenlaisia ilmoituksia ja välistä jopa satuja. Pentti Fagerholmin esimerkit ovat vuodelta 1973.
Katsele ja kuuntele
Tapahtui vuonna 1955
1 audioleike
Ylen vuosikatsaukset kertovat, kuinka viihde nousi 1950-luvulla arvokkaiden ja vakavien aiheiden rinnalle. Vuoden 1955 kavalkadi noteerasi valtiopäivien avajaisten, suurvaltaneuvottelujen, Tuntemattoman sotilaan ja Madetojan patsaan ohella myös Tarvan viihdeohjelmat, Miss Euroopan ja television.
Katsele ja kuuntele
Tietolaatikko
- Yleisradioyhtiö perustettiin toukokuun 29:ntenä 1926. Osakkeenmerkitsijäin joukossa olivat mm. Suomen Radioyhdistys, Valio, Suomen Pankki, Suojeluskuntain Yliesikunta, Pellervo-Seura ja Raittiuden Ystävät
- Yleisradion neitsytlähetyksessä 9.9.1926 oli ohjelmassa väliaikaisen toimitusjohtajan L. M. Viherjuuren puhe, oopperalaulua, esitelmä sekä koti- ja ulkomaisia uutisia.
- Radiotoiminta käynnistyi Suomessa yksityisin harrastajavoimin 1920-luvun alussa. Sanomalehdillä, uutistoimistoilla, radioharrastajilla ja muilla yksityisillä oli 1920-luvun puolivälissä yhteensä 1254 asemaa
- Lehdistön, radioliikkeiden, radioharrastajayhdistysten ja eri valtiollisten tahojen radiokomissio ehdotti joulukuussa 1924 valtakunnallista yksinoikeutta perustettavalle radioyhtiölle, jonka tuli puolueeton, epäkaupallinen, valistava ja isänmaallinen. Hallitus antoi ehdotuksen radiolaiksi keväällä 1926.
Julkaistu 08.09.2006