Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa /
Välirauha 1940
1940-1941
Talvisotaa seurannut Moskovan rauha oli monessakin mielessä välirauha. Suursota riehui ympärillä ja Suomikin varautui uuteen sotaan, kun Neuvostoliitto jatkoi rauhasta huolimatta painostustoimiaan.
Kesällä 1940 Neuvostoliitto miehitti Baltian maat, joille se oli esittänyt samanlaisia aluevaatimuksia kuin Suomelle. Kun Viro, Latvia ja Liettua menettivät itsenäisyytensä, Suomessa pelättiin samaa kohtaloa.
Teksti: Reijo Perälä
AVAINSANAT: armeijat, dokumenttiohjelmat, evakot, filmikatsaukset, Hanko, jatkosota, Karjala, Karjalan Kannas, korvikkeet, Käkisalmi, Laatokan Karjala, Lapin sota, Latvia, Liettua, Moskovan rauha, Pariisin rauhansopimus, Petsamo, propaganda, pula, puna-armeija, puolustusvoimat, salakauppa, salakuljetus, Salla, Sortavala, sotakorvaukset, sotavangit, säännöstely, talvisota, toinen maailmansota, vankileirit, Viipuri, Viro, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset
Katsele ja kuuntele
Suruliputus koko maassa
1 videoleike
Moskovan ankarat rauhanehdot herättivät koko maassa suurta murhetta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin 13.3.1940 tieto, Suomessa järjestettiin suruliputus.
Katsele ja kuuntele
Suomi siirtyy rauhan kauteen
2 audioleikettä
Moskovan rauhansopimuksen määräyksiä pidettiin raskaina ja väärinä. Pian alettiinkin puhua välirauhasta. Suomessa uskottiin, että rauhanehdot olisi tulevaisuudessa mahdollisuus oikaista.
Katsele ja kuuntele
Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia
1 audioleike
Talvisodan ensimmäisiä uhreja olivat itärajan pinnassa asuvat siviilit, joiden evakuointi alkoi jo ennen sotaa. Loka-marraskuussa 1940 lähti kodistaan lähes 100 000 karjalaista. Paikoin evakkoja kuitenkin vierastettiin uskonnon tai kielenkin tähden.
Katsele ja kuuntele
Talvisodan sotavangit kertovat kokemuksistaan
2 audioleikettä
Sotavangiksi Neuvostoliittoon joutui talvisodassa lähes 900 suomalaissotilasta. Lähes kaikki heistä palautettiin Suomeen. Vankien vaihto alkoi huhtikuussa 1940.
Oheisessa ohjelmassa Pekka Tiilikainen haastattelee huhtikuussa 1940 viittä Neuvostoliitosta palautettua sotavankia.
Katsele ja kuuntele
Vierailu sotavankien karanteenileirillä
2 audioleikettä
Neuvostoliitosta talvisodan jälkeen palautetut sotavangit joutuivat ensimmäiseksi karanteenileirille. Monet heistä olivat haavoittuneita tai muuten heikossa kunnossa. Pekka Tiilikainen vierailee toukokuussa 1940 tilapäisellä karanteenileirillä ja haastattelee palautettuja sotavankeja.
Katsele ja kuuntele
Maaottelumarssilla nähtiin koko kansa
1 videoleike
Kevään 1941 maaottelumarssilla Ruotsia vastaan nähtiin koko kansa. Näyttelijä Tauno Palo, presidentti Risto Ryti, pääministeri Jukka Rangell ja monet muut tuon ajan kuuluisuudet näyttivät kansalle esimerkkiä.
Katsele ja kuuntele
Suomi nousee tuhkasta
2 videoleikettä
Talvisodan jälkeinen välirauhan kausi, jota kesti 15 kuukautta, oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Maa oli saatava nopeasti jaloilleen.
Katsele ja kuuntele
Koko kansa talkoissa
1 videoleike
Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla.
Katsele ja kuuntele
Sörkän pojat talvisodassa
2 audioleikettä
Helsinkiläisistä pojista muodostettiin talvisodassa Ässärykmentti eli ns. Sörkan rykmentti. Talvisodan päätyttyä Martti Jukola vieraili Ässärykmenttiä tapaamassa huhtikuussa 1940.
Maakunnissa kuulemma uskottiin, etteivät pääkaupungin pojat pysty tappelemaan. Ässärykmentin komentaja kumoaa moisen huhun ja kehuu helsinkiläispoikia hyviksi sotilaiksi.
Katsele ja kuuntele
Suomi kääntyy Saksan suuntaan
2 audioleikettä
Välirauhan aikana vuoden 1940 keväällä Suomi alkoi kysellä mahdollisuuksia aseavun saamiseksi Saksasta. Vielä tuolloin siihen ei myönnytty, mutta kesän mittaan Saksan huomio kääntyi itään ja mieli muuttui.
Katsele ja kuuntele
Itsenäisyyspäivä sodan varjossa
1 videoleike
Ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää 6.12.1940 vietettiin hartaissa ja isänmaallisissa tunnelmissa. Takana oli ”105 kunnian päivää” kestänyt ankara taistelu maan itsenäisyydestä. Rauhasta maksettu hinta oli kallis.
Katsele ja kuuntele
Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti
1 videoleike
Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema Mannerheimin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.
Katsele ja kuuntele
Suomen Joutsen merellä
1 videoleike
“Ketterinä kuin keväiset oravat” kiipeilivät meripojat koululaiva Suomen Joutsenen mastoissa. Välirauhan aikana kuvatussa hienossa filmissä kerrotaan fregatti Suomen Joutsenen ja sen miehistön reippaasta toiminnasta.
Katsele ja kuuntele
Opaskoirat sodassa sokeutuneiden apuna
1 videoleike
Sodassa näkönsä menettäneiden avuksi koulutettiin jo heti talvisodan jälkeen opaskoiria. Ensimmäiset opaskoirat luovutettiin sotasokeille syksyllä 1940.
Katsele ja kuuntele
Hermann Göringiä ylistettiin radiossa 1940
1 audioleike
Samaan aikaan kun Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö tiivistyi välirauhan aikana, natsi-Saksan valtakunnanmarsalkka Hermann Göring esiteltiin radiossa sankarillisena valtiomiehenä.
Katsele ja kuuntele
Tietolaatikko
- Talvisodan ja jatkosodan välistä 15 kuukauden jaksoa 1940-41 kutsutaan Suomessa välirauhaksi.
- Moskovan rauhan seurauksena Suomessa oli 420 000 evakkoa, jotka oli määrä asuttaa kesällä 1940 säädetyn pika-asutuslain mukaisesti.
- Talvisodan jälkeen Suomessakin siirryttiin uuden sodan pelossa vain osittain rauhan kannalle.
- Tammikuussa 1941 armeijan vahvuus oli yhä 110 000 miestä, kun sodan päättyessä vahvuus oli noin 365 000 miestä.
- Asevelvollisuusaika pidennettiin kahdeksi vuodeksi. Uutta rajaa linnoitettiin.
- Neuvostoliitto vaati kauttakulkuoikeutta Hankoon, osallisuutta Ahvenanmaan puolustukseen ja toimilupaa Petsamon nikkeliin.
- Saksa halusi joukoilleen kauttakulkuoikeutta Suomen kautta Norjaan.
- Suomen sotilaallinen ja poliittinen johto lähentyi Saksaa ja taipui sen vaatimuksiin. Vastapalveluksena saatiin edulliseen hintaan aseita.
- Keväästä 1941 lähtien Suomen johtoa informoitiin Saksan hyökkäysaikeista Neuvostoliittoon.
- Näissä suunnitelmissa oli varattu Suomelle aktiivinen rooli.
- Myös Suomi valmistautui uuteen sotaan.
Julkaistu 08.09.2006