yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit /

Pehr Evind Svinhufvud - Ukko-Pekka

1861 - 1944

Kuva: Svinhufvud pitämässä radiopuhetta. Lehtikuva.

Pehr Evind Svinhufvud tunnettiin vahvana valtiomiehenä ja laillisuuden puolustajana. Hänet valittiin presidentiksi oikeiston tuella 1930-luvun alun levottomina vuosina.

Svinhufvudin keskeisin teko oli Mäntsälän kapinan tukahduttaminen. Presidentti teki sen radion välityksellä, sillä hänen arvovaltansa riitti siihen.

Svinhufvudin kaudella myös sota Euroopassa alkoi näyttää yhä todennäköisemmältä. Hän ottikin sivussa vuosia olleen Mannerheimin takaisin valtakunnan kärkipaikoille.

Ennen presidenttiyttään Svinhufvudilla oli merkittävä rooli Venäjän vallan ajalla Suomen itsehallinnon ja laillisuuden puolustajana. Svinhufvud oli myös Suomen tasavallan ensimmäinen valtionhoitaja.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: auktoriteetti, hämäläiset, juristit, Kokoomus, laillisuus, lapuanliike, maanpuolustus, Mäntsälän kapina, nuorsuomalaisuus, oikeistolaisuus, pirkanmaalaiset, pohjoismainen yhteistyö, presidentit, radio, suojeluskunnat, sääksmäkeläiset, Sääksmäki, vaikutusvalta, valkeakoskelaiset


Katsele ja kuuntele

Svinhufvud voittaa niukasti vaalin

1 videoleike

Suomen sisäpoliittinen tilanne oli tulehtunut 1930-luvun alkaessa äärioikeiston nostettua päätään. Vuoden 1931 vaaleissa etsittiinkin poikkeuksellisen vahvaa presidenttiä johtamaan maa vaikean ajan yli.
Katsele ja kuuntele

Mäntsälän kapina kukistettiin radion avulla

2 audioleikettä ja 1 videoleike

Alkuvuodesta 1932 tapahtunut Mäntsälän kapina jää historiaan maailman ensimmäisenä kapinana, joka on kukistettu radion avulla.
Katsele ja kuuntele

Mäntsälän kapinan jälkeen olot rauhoittuvat

1 audio- ja 1 videoleike

Presidentti Svinhufvud teki sen, mitä häneltä pyydettiin ja Suomen sisäpoliittinen tilanne rauhoittui. Hallituksetkin alkoivat istua pidempiä kausia.
Katsele ja kuuntele


Tietolaatikko

  • Filosofian kandidaatti, varatuomari
  • Ritariston ja aatelin valtiopäiväjäsen Venäjän vallan aikana 1894 ja 1899-1906
  • Kansanedustaja 1907-1914 (nuorsuomalaiset) 1930-1931 (kokoomus)
  • Senaatin puheenjohtaja 1917-1918
  • Valtionhoitaja 1918
  • Pääministeri 1930-1931
  • Tasavallan presidentti 1931-1937. Voitti valitsijamiesvaalin ratkaisevalla kierroksella K.J. Ståhlbergin äänin 151-149 etenkin oikeiston tuella.
  • Puoliso Alma Ellen o.s. Timgren 1869-1953. Lapset Pehr Yngve 1890-1991, Ilmo Gretel 1892-1969, Aino Mary Alfthan 1893-1980, Eino Gustaf 1896-1938, Arne Bertel 1904-1942 ja Veikko Eivind 1908-1969.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä