Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit /

Pehr Evind Svinhufvud - Ukko-Pekka

1861 - 1944

Kuva: Svinhufvud pitämässä radiopuhetta. Lehtikuva.

Pehr Evind Svinhufvud tunnettiin vahvana valtiomiehenä ja laillisuuden puolustajana. Hänet valittiin presidentiksi oikeiston tuella 1930-luvun alun levottomina vuosina.

Svinhufvudin keskeisin teko oli Mäntsälän kapinan tukahduttaminen. Presidentti teki sen radion välityksellä, sillä hänen arvovaltansa riitti siihen.

Svinhufvudin kaudella myös sota Euroopassa alkoi näyttää yhä todennäköisemmältä. Hän ottikin sivussa vuosia olleen Mannerheimin takaisin valtakunnan kärkipaikoille.

Ennen presidenttiyttään Svinhufvudilla oli merkittävä rooli Venäjän vallan ajalla Suomen itsehallinnon ja laillisuuden puolustajana. Svinhufvud oli myös Suomen tasavallan ensimmäinen valtionhoitaja.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: auktoriteetti, hämäläiset, juristit, Kokoomus, laillisuus, lapuanliike, maanpuolustus, Mäntsälän kapina, nuorsuomalaisuus, oikeistolaisuus, pirkanmaalaiset, pohjoismainen yhteistyö, presidentit, radio, suojeluskunnat, sääksmäkeläiset, Sääksmäki, vaikutusvalta, valkeakoskelaiset

Katsele ja kuuntele

Tietolaatikko

Filosofian kandidaatti, varatuomari

Ritariston ja aatelin valtiopäiväjäsen Venäjän vallan aikana 1894 ja 1899-1906

Kansanedustaja 1907-1914 (nuorsuomalaiset) 1930-1931 (kokoomus)

Senaatin puheenjohtaja 1917-1918

Valtionhoitaja 1918

Pääministeri 1930-1931

Tasavallan presidentti 1931-1937. Voitti valitsijamiesvaalin ratkaisevalla kierroksella K.J. Ståhlbergin äänin 151-149 etenkin oikeiston tuella.

Puoliso Alma Ellen o.s. Timgren 1869-1953. Lapset Pehr Yngve 1890-1991, Ilmo Gretel 1892-1969, Aino Mary Alfthan 1893-1980, Eino Gustaf 1896-1938, Arne Bertel 1904-1942 ja Veikko Eivind 1908-1969.