yle.fi




Elävä arkisto / Ulkomaat / Maailmanpolitiikka / Aasia /

Pohjois-Korea avoinna vuonna 1989?

1989

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Yle kuvanauha 1989

Yrjö Tähtelän dokumentti, Pjongjang - isä ja poika, kurkistaa Pohjois-Korean pääkaupunkiin vuonna 1989. Dokumentti ei tarjoa helppoja vastauksia vaikeasta valtiosta, vaan herättää pikemminkin lisäkysymyksiä.

”Laskeudumme Pjongjangiin noin puolen tunnin kuluttua. Lentokentällä meitä saattaa olla vastassa tiedotusvälineitä, sekä Korean televisio. Olisi ehkä kohteliasta kammata tukat ja pukea festivaalipaita päälle”, matkanjohtajan kuulutus kaikuu nukkuville suomalaisnuorille.

Kolmastoista maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaali järjestettiin vuonna 1989 Pohjois-Korean pääkaupungissa, Pjongjangissa. Osallistujia oli kaikkiaan 162 maasta. Myös Suomesta matkaan lähti liki sataviisikymmentä aktiivia: opiskelijoita, porvareita, sosialisteja sekä sitoutumattomia. Yrjö Tähtelä pääsi kuvausryhmineen paikalle, kun sulkeutuneisuudestaan tunnetun maan pääkaupunki avasi ensi kertaa porttinsa tällaiselle ihmismäärälle. Festivaalit vetivät näyttävyydessään vertoja jopa olympialaisten avajaisille.

Samana vuonna Aasiassa tapahtui yksi kaikkien aikojen kuuluisimmista poliittisista selkkauksista: Kiinan Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus oli päättynyt kesäkuussa verisissä merkeissä. Pohjois-Korea esitti ymmärryksensä Kiinan valtion toimille, eikä suvainnut Kiinan vastaisia iskulauseita taikka banderolleja juhlallisuuksissaan. Mielenosoituksen jälkiseuraukset saavat dokumentissa suuren huomion.

Dokumentti piirtää Pohjois-Koreasta kuvan aikana, jolloin vallassa oli ”Suuri johtaja”, Kim Il-sung. Ylen dokumenttiryhmä pääsi vierailemaan varta vasten festivaaleja varten rakennettuihin korealaisasuntoihin ja osallistumaan tapahtuma-alueen ulkopuolella järjestettyyn nuorisojärjestöjen dialogiin Kiinan ihmisoikeustilanteesta.

Katsojalle Pjongjang näyttäytyy etäisenä - jopa uinuvana, eikä aitoa tunnelmaa tunnu löytyvän oikein mistään. Pilkulleen hiotut, räikeän ylenpalttiset avajaisohjelmanumerot peilautuvat pääkaupungin keskustan autioiden katujen ja hiljaisten kerrostalojen pysähtyneeseen ilmapiiriin.

Vaikka dokumentti on kuvattu vuonna 1989, on Tähtelän tärkein kysymys ajankohtainen vielä 2000-luvulla: ”Onko yksikään Pjongjangiin matkustaneista vieraista ja lehtimiehistä itse asiassa päässyt näkemään todellista Pohjois-Koreaa?”

Teksti: Ville Matilainen

AVAINSANAT: armeijat, asevoimat, avajaiset, Demokraattisen nuorison maailmanliitto, demokratia, diktaattorit, diktatuurit, DNML, dokumenttiohjelmat, festivaalit, ihmisoikeudet, itsevaltiaat, kansainvälinen politiikka, Kiina, Korean demokraattinen kansantasavalta, kuvainpalvonta, Maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaalit, mielenosoitukset, opiskelijat, passiivinen vastarinta, pelotteet, Pjongjang, Pohjois-Korea, poliittinen osallistuminen, protestiliikkeet, protestit, riskit, siviilivastarinta, spektaakkelit, uhat, vaaratilanteet

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Pjongjang on Pohjois-Korean pääkaupunki, väkiluvuksi on arvioitu n. 2,5 miljoonaa - 3,8 miljoonaa, vuonna 2008.
  • Pohjois-Korea, viralliselta nimeltään Korean demokraattinen tasavalta, on sosialistinen valtio jota johtaa kommunistipuolue
  • Pohjois-Korea tunnetaan lähes olemattomista ihmisoikeuksistaan
  • Pohjois-Korea on Aasian kaikkein köyhimpiä maita BKT-arvioiden mukaan. Asevoimat käsittää noin 1,21 miljoonaa henkilöä, ja puolustusbudjetti noin 60 prosenttia BKT:stä
  • Kim Il-sung(s. 1912 k. 1994), oli korealainen poliitikko ja Pohjois-Korean hallitsija vuodesta 1946 kuolemaansa saakka. Häneen viitataan virallisesti nimellä ”Suuri johtaja” ja hänet on nimetty ”ikuiseksi presidentiksi”
  • Vuonna 1991 Pohjois-Korea hyväksyttiin YK:n jäseneksi ja Kim Il-sungin vanhin poika Kim Jong-il nimitettiin asevoimien ylipäälliköksi. Isänsä kuoleman jälkeen hän nousi Pohjois-Korean työväenpuolueen pääsihteeriksi ja kansallisen puolustuskomitean puheenjohtajaksi 1997. Presidentin virka lakkautettiin Kim Il-sungin muiston kunniaksi

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
PJONGJANG - ISÄ JA POIKA

TV1 Lasten ja nuorten toim

HAASTATELTAVAT: Juha Eskelinen, Sinikka Näätsaari, Jorma Pilke, Bertill Lindell, Kim Myong, Ku Bok´ Hu, Kirsi Martikainen, Matti Tukiainen, Pi Liljelund, Helga F Ervik, Tuomo Rahikainen, Markku Mäntyniemi
MUUT HENKILÖT: Kim Jong-il, Kim Il-sung

OHJELMAN TEKIJÄT:
Yrjö Tähtelä (toim, käsik, kert).

Kuva: Yle kuvanauha 1989

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 09.11.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä