Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Eduskuntavaalit /

Vaalit 1991: Porvarihallitus säästötalkoissa

1991

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Vaali-ilta 1991 17.03.1991 | kesto: 10:47 (Video)
Ahon hallitus aloittaa 25.04.1991 | kesto: 8:18 (Video)
Devalvaatio 15.11.1991 | kesto: 20:29 (Video)
Pankkikriisi 07.01.1993 | kesto: 9:12 (Video)
EU-kansanäänestys 16.10.1994 | kesto: 8:37 (Video)

Vuoden 1991 eduskuntavaalit pidettiin huonontuneiden taloudellisten suhdanteiden varjostamina. Tulossa olevan laman syvyyttä ja synkkyyttä ei ollut kuitenkaan vielä ymmärretty.

Holkerin hallituksen epäsuosio sekä sosiaalidemokraattien johtajuusongelmat Kalevi Sorsan jätettyä puheenjohtajan tehtävät murensivat kokoomuksen ja SDP:n kannatusta vuoden 1991 eduskuntavaaleissa. SDP menetti kahdeksan ja kokoomus 13 paikkaa.

Sen sijaan oppositiossa olleen, Suomen keskustaksi nimensä muuttaneen entisen Keskustapuolueen vaalit nostivat takaisin vallan huipulle. Puolue lisäsi kannatustaan reilusti ja sai uuteen eduskuntaan kaikkiaan 55 kansanedustajaa. Puoluesihteeri Seppo Kääriäinen luonnehti 15 paikan lisäystä ”veret seisauttavaksi vaalivoitoksi”.

Keskustan ohella vaalien voittajiin kuului myös Vihreä Liitto, jonka eduskuntaryhmän vahvuus nousi kuuden lisäpaikan ansiosta kymmeneen. Uutena puolueena eduskunnassa aloitti lakkautetun SKDL:n perillinen Vasemmistoliitto.

Hallitusneuvottelut käytiin vaalit voittaneen keskustan johdolla, ja pääministeriksi nousi puolueen puheenjohtaja Esko Aho. 36-vuotiaasta Ahosta tuli samalla Suomen historian nuorin pääministeri.

Ahon hallituksen myötä maa sai pitkän tauon jälkeen porvarihallituksen. Hallituksessa oli kahdeksan keskustan ja kuusi kokoomuksen ministeriä sekä kaksi ministeriä RKP:stä ja yksi Kristillisestä liitosta.

Ahon hallituksen tavoitteena oli tervehdyttää umpikujaan ajautunut Suomen talous ja turvata rajusti heikentynyt työllisyys. Julkinen talous joutui ankaralle säästökuurille. Budjettileikkauksista vastuussa ollut valtiovarainministeri Iiro Viinanen herätti voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.

Ahon hallituksen tehtäväksi tuli myös ns. pankkikriisin hoito. 1980-luvun lopulla luottoja hölläkätisesti myöntäneet pankit ajautuivat 90-luvun alussa suuriin vakavaraisuusongelmiin, kun luottojen vakuudeksi hyväksyttyjen kiinteistöjen arvo romahti laman seurauksena. Pankkijärjestelmän pelastamiseksi eduskunta päätti hallituksen esityksestä kymmenien miljardien markkojen suuruisen tuen myöntämisestä vaikeuksiin ajautuneille pankeille.

Suomen jäsenyysneuvottelut Euroopan unionin kanssa ajoittuivat niin ikään Ahon hallituskaudelle. Pääneuvottelijoina toimivat ulkoministeri Heikki Haavisto sekä ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen.

Teksti: Ulla-Marja Kokko, YLE24
Videot koonnut: Paavo Rytsä, Elävä arkisto