Elävä arkisto / Urheilu / Kesäolympialaiset /

Los Angelesin olympialaiset 1984

1984

Kuva: Suomen kisajoukkueen kotiinpaluu. YLE kuvanauha.

Los Angelesin näyttävät olympialaiset 28.7.-12.8.1984 rahoitettiin pitkälti sponsorivaroin. Kaupallisuuden lisäksi ulkomaiset kisavieraat ihmettelivät järjestäjämaan yltiöisänmaallisuutta. Urheilullisesti kisoja latisti itäblokin maiden boikotti.

Münchenin kisojen tragedia ja Montrealin kisojen pahat taloudelliset tappiot johtivat siihen, ettei Los Angelesille ollut vastaehdokkaita.

Vahvasti sponsoroiduista Los Angelesin kisoista tulikin uusi malli nykyajan olympiakisoille, etenkin sen jälkeen kun kisojen tuotto - 223 miljoonaa dollaria - paljastettiin. Järjestäjien yltiösänmaallisuus näkyi mm. tv-selostuksissa, joissa ei noteerattu juurikaan muita kuin Yhdysvaltain edustajia.

Neuvostoliitto ja sen mukana 13 muuta maat vastasivat USA:lle vastaboikotilla ja jäivät pois kisoista. Nämä maat järjestivät omat kilpailunsa, Ystävyyden kisat, joihin osallistui kaikkiaan noin 50 maata. Los Angelesin kisoihin osallistui kuitenkin ennätykselliset 140 maata.

Suomi voitti suurimman osan mitaleistaan boikotoivien itäblokin maiden hallitsemista lajeista. Suomen kokonaissaalis oli 12 mitalia, joka oli kesäkisojen paras sitten vuoden 1956. Nyrkkeily, ammunta ja painonnosto palasivat mitalikantaan ja painimenestys oli parasta 28 vuoteen.

Pertti Karppinen otti kolmannen kultamitalinsa yksikkösoudussa. Jouko Salomäki lunasti kultamitalinsa painimatolla päihitettyään ruotsalaisen Roger Tallrothin.

Moukarin voittajan Juha Tiainen ja keihäänheittäjä Arto Härkösen voidaan katsoa hyötyneen boikotista. Erityisen lähellä suomalaisia oli keihäskulta, sillä suomalaiset keihäänheittäjät olivat ottaneet olympiamitalin kaikilla vuosikymmenillä 1910-luvulta lähtien.

Suomalaisten synkimpiä hetkiä koettiin toiseksi viimeisenä kisapäivänä, kun 10 000 metrin hopeamitalisti Martti Vainion kerrottiin jääneen kiinni dopingtestissä.

Teksti: Ulla Karttunen - Petra Himberg
(Lähde: KOK:n nettisivut www.olympic.org)

AVAINSANAT: 1984, boikotti, kesäkisat, Los Angeles, olympialaiset

Katsele ja kuuntele

Tietolaatikko

Los Angelesin kisoisssa naisten maraton, maantiepyöräily, rytminen kilpavoimistelu ja taitouinti lisättiin olympiaohjelmaan.
Ammattilaiset saivat osallistua jalkapallon olympiaturnaukseen, kunhan he eivät vain osallistuisi MM-kisoihin. Tästä seurasi melkoinen lajibuumi kisoissa ja jalkapallon olympialaisten loppuottelua seurasi 101 799 katsojaa. Finaalissa Ranska voitti Brasilian 2-0.
Carl Lewis voitti molemmat pikamatkat sekä pituushypyn. Neljännen kultamitalinsa hän saavutti 4x100 metrin viestissä. Jesse Owens oli voittanut Berliinin kisoissa samat lajit.
Pyörätuolissa istunut jousiampuja Neroli Fairhall oli ensimmäinen paralympiaurheilija olympiakisojen mitalilajissa.
Nawal El Moutawakelista (MAR) tuli ensimmäinen islamilaisen valtion olympiakultamitalisti. El Moutawakel juoksi 400 metrin aidoissa elämänsä juoksun ja johti kisaa lähdöstä maaliin.
Los Angelesin kisoissa nähtiin harvinaisuus uima-altaassa, juuri käyttöön otetuissa A- ja B-finaaleissa. Ensimmäisen ja ainoan kerran tähän mennessä 400 metrin vapaan B-finaalin voittaja, Länsi-Saksan Thomas Fahrner ui nopeamman ajan kuin A-finaalin voittaja.
Valerie Brisco-Hooks (USA) käytti hyväkseen Itä-Saksan Marita Kochin poissaolon ja voitti sekä 200 metrin että 400 metrin kultamitalit. Brisco-Hooksista tuli samalla ensimmäinen urheilija, joka saavutti kyseisten matkojen voitot samoissa kisoissa.
Gabriele Andersen-Scheiss käytti maratonin viimeiseen stadionkierrokseen peräti kuusi minuuttia aikaa. 39-vuotias hiihdonopettaja Idahosta käytti hyväkseen kaksoiskansalaisuuttaan ja juoksi Sveitsin väreissä. Juoksijan tuskainen taivallus toi mieleen Lontoon 1908 kisat ja Italian Dorando Pietrin, joka lopulta kannettiin maaliin (ja hylättiin, koska sai ulkopuolista apua).
Kiina osallistui ensimmäistä kertaa kisoihin sitten vuoden 1952 Helsingin kisojen.