Kesäolympialaiset 1896 - 1932

38 audio- ja 10 videoleikettä

Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset pidettiin Ateenassa vuonna 1896. Suomi nousi urheilun suurmaaksi Tukholman kisoissa 16 vuotta myöhemmin.
Teemasivulle

Berliinin olympialaiset 1936

18 audio- ja 3 videoleikettä

Natsi-Saksa oli tarkoittanut Berliinissä pidetyt 11. olympiakisat suureksi propagandatapahtumakseen. Suomi näytti sisuaan juoksemalla lujaa ja painimalla kovaa.
Teemasivulle

Lontoon olympialaiset 1948

10 audioleikettä

Suomalainen yleisurheilu ei ollut Lontoon olympialaisiin mennessä vielä toipunut sodasta. Suomi sijoittui silti kisojen mitalitilaston kuudenneksi.
Teemasivulle

Helsingin olympialaiset 1952

30 audio- ja 15 videoleikettä

Helsingissä kilpaili 19.07.-03.08.1952 lähes viisi tuhatta olympiaurheilijaa 69 eri maasta. Isäntämaa eli vielä tuolloin sodanjälkeisen elintarvikesäännöstelyn alla.
Teemasivulle

Melbournen olympialaiset 1956

16 audio- ja 4 videoleikettä

Melbournen kisoissa 22.11.-08.12.1956 mitaliykköseksi nousi Neuvostoliitto. Suomen kultamitaleista vastasivat painijat ja ampujat.
Teemasivulle

Rooman olympialaiset 1960

6 audio- ja 2 videoleikettä

Rooman olympialaisissa 25.08.-11.09.1960 uudet maanosat murtautuivat juoksulajien kärkeen. Suomen mitalisaalis sen sijaan niukkeni huomattavasti.
Teemasivulle

Tokion olympialaiset 1964

8 audioleikettä

Suomi sai Tokion olympialaisissa pitkän tauon jälkeen yleisurheilukultaa keihäässä. Muista kultamitaleista vastasivat ampujat.
Teemasivulle

Meksikon olympialaiset 1968

8 audio- ja 6 videoleikettä

Méxicossa 12.10.-27.10.1968 mustan vallan kannattajat protestoivat palkintopallilla. Jorma Kinnunen toi Suomelle keihäshopeaa.
Teemasivulle

Münchenin olympialaiset 1972

15 audio- ja 2 videoleikettä

Maailma muistaa 26.8.-11.9.1972 pidetyt Münchenin olympialaiset palestiinalaississien terrori-iskusta. Suomalaisille kisojen tärkein nimi oli Lasse Virén.
Teemasivulle

Montrealin olympialaiset 1976

12 audio- ja 7 videoleikettä

Suomi sai Montrealin olympialaisissa 17.07.-01.08.1976 kultaa soudussa, painissa ja yleisurheilussa. Puolet kultamitaleista hankki Lasse Virén.
Teemasivulle

Moskovan olympialaiset 1980

7 audio- ja 9 videoleikettä

Moskovan kisoja 19.7.-3.8.1980 voidaan kiistatta pitää sosialismin näytöksenä. Maailmanpoliittinen tilanne näkyi kisoissa selvästi ja se vaikutti aina tulosluetteloihin asti.
Teemasivulle

Los Angelesin olympialaiset 1984

15 audio- ja 18 videoleikettä

Los Angelesin näyttävät olympialaiset 28.7.-12.8.1984 rahoitettiin pitkälti sponsorivaroin. Kaupallisuuden lisäksi ulkomaiset kisavieraat ihmettelivät järjestäjämaan yltiöisänmaallisuutta. Urheilullisesti kisoja latisti itäblokin maiden boikotti.
Teemasivulle

Soulin olympialaiset 1988

6 audio- ja 3 videoleikettä

22. kesäolympialaiset pidettiin Soulissa, Etelä-Koreassa 17.9.-2.10.1988. Suomen mitalistit olivat Tapio Korjus, Seppo Räty, Harri Koskela ja Tapio Sipilä.
Teemasivulle

Barcelonan olympialaiset 1992

3 audio- ja 3 videoleikettä

Barcelonan olympialaiset pidettiin 25.7.-2.8.1992. Suomen mitalisteja olivat mm. meloja Mikko Kolehmainen, keihäänheittäjä Seppo Räty ja uimari Antti Kasvio.
Teemasivulle

Atlantan olympialaiset 1996

5 audio- ja 3 videoleikettä

Atlantan kesäolympialaiset pidettiin 19.7-4.8.1996. Kisojen suomalaisia mitalisteja olivat Heli Rantanen, Marko Asell, Jani Sievinen ja Seppo Räty.
Teemasivulle

Sydneyn olympialaiset 2000

4 audio- ja 3 videoleikettä

Sydneyn olympiakisat 15.9.-1.10.2000 olivat kaikkien aikojen suurimmat, sillä niihin osallistui peräti 19 651 urheilijaa 300 eri lajissa.
Teemasivulle

Ateenan olympialaiset 2004

3 audio- ja 2 videoleikettä

Olympialaiset palasivat Kreikkaan, antiikin ja nykyaikaisten olympiakisojen kotiin 108 vuoden jälkeen Ateenan kisoissa 13.8.-29.8.2004.
Teemasivulle

Suomelle yli 100 kultaa kesäolympialaisista

43 audio- ja 15 videoleikettä

Suomen saalis Pekingin kisoissa jäi pieneksi, mutta olemme yhä yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä maista. Kooste esittelee kultamitalisteja vuosien varrelta.
Teemasivulle

Olympialauluja

9 audioleikettä

Olympia-aate on inspiroinut myös suomalaisia lauluntekijöitä. Ensimmäinen olympialaulu ilmestyi jo vuonna 1912 Tukholman kisojen innoittamana.
Katsele ja kuuntele

Olympiaboikotit

5 videoleikettä

Maailman nuoriso ei aina ole päässyt mittelemään voimiaan valtiorajoista välittämättä. Ensimmäisen kerran maailmanpolitiikka ja urheilupolitiikka löivät näkyvästi kättä Meksikon kisojen alla vuonna 1968.
Katsele ja kuuntele

Olympialaiset parin vuosituhannen takaa

2 audioleikettä

Olympiakisoja alettiin pitää Olympian pyhässä lehdossa 8. vuosisadalla eaa. Tuohon maailmanaikaan sana ”Nike” ei vielä tarkoittanut urheilutossuja.
Katsele ja kuuntele

Trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela

2 videoleikettä

Olympiakultaa Pekingissä voittanut Satu Mäkelä-Nummela saavutti Suomelle olympiapaikan voittamalla maailmancupin osakilpailun Suhlissa 2006.
Katsele ja kuuntele

Purista Sanna, purista Minna!

1 audioleike ja 3 videoleikettä

Komeasti taistelleet Sanna Stén ja Minna Nieminen soutivat Suomelle pariairokaksikon olympiahopeaa Pekingin kesäkisoissa 2008.
Katsele ja kuuntele

Satu täräytti olympiakultaa

1 audio- ja 1 videoleike

Orimattilalainen torvensoittaja Satu Mäkelä-Nummela ampui Suomen olympiahistorian ensimmäisen haulikkokullan Pekingissä 2008.
Katsele ja kuuntele

Keihäspronssia tuliaisina Pekingistä

2 audio- ja 3 videoleikettä

Tero Pitkämäen pronssi Pekingistä oli suomalaisten ensimmäinen olympialaisissa heittämä keihäsmitali 12 vuoteen. Odotukset olivat silti vielä korkeammalla.
Katsele ja kuuntele