yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit /

Lauri Kristian Relander - Reissu-Lasse

1883-1942

Kuva: Relander talonpoikaismarssissa 1930. YLE kuvanauha.

Lauri Relanderin presidenttikaudella presidentin edustavuus nousi edeltäjästä K.J. Ståhlbergista. Monet tosin pitivät seurallista ja sovittelevaa Relanderia liian heikkona presidenttinä.

Sisäpolitiikassa Relanderin kautta väritti Lapuan liikkeen nousu. Maalaisliittolainen Relander oli kommunismin vastustaja, ja häntä pidettiin oikeistoradikalismin vankkana tukijana.

Ulkopolitiikassa Suomi jatkoi yksinäistä linjaansa. Ulkomaanmatkoillaan hän loi suhteita etenkin Pohjoismaihin.

Presidenttiaikana Relanderia arvosteltiin mutta myös arvostettiin. Hän oli erittäin mieluisa vieras erilaisissa yleisötilaisuuksissa, sillä hän oli loistava juhlapuhuja ja seuramies.

Koonnut: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: agronomit, diplomatia, esiintymistaito, kansainvälinen yhteistyö, kansainväliset suhteet, Kurkijoki, lapuanliike, maalaisliitto, matkustaminen, oikeistolaisuus, presidentit, sosiaalisuus, ulkopolitiikka, valtiovierailut


Katsele ja kuuntele

”Reissu-Lassesta” presidentti

1 videoleike

”Reissu-Lassena” tunnettu Lauri Kristian Relander oli tasavallan toinen presidentti. Lempinimensä Relander sai siitä, että hän teki virkakaudellaan pari ulkomaanmatkaa. Kansan mielestä se oli liikaa ja lehdistössä vitsailtiinkin, että juristi Ståhlbergin jälkeen maan presidentiksi on valittu turisti Relander.
Katsele ja kuuntele

Relanderin ajan Suomi

1 audioleike

Relander suhtautui kielteisesti vasemmiston nousuun, mutta arvosti SDP:n Väinö Tanneria. Relanderin kaudella Tanner muodostikin Suomen ensimmäisen SDP-vetoisen hallituksen.
Katsele ja kuuntele


Tietolaatikko

  • Syntyi Kurkijoella Laatokan rannalla 31.5.1883
  • Agronomi ja filosofian tohtori. Kokeili myös tiedemiesuraa, joka kaatui hänen tutkimustensa arvosteluun.
  • Tasavallan toinen presidentti 1925-1931
  • Eduskunnan puhemies 1919-1920
  • Kansanedustaja 1910-1920
  • Viipurin läänin maaherra 1920
  • Maalaisliiton ehdokas 1925. Voitti oman puolueen sekä kokoomuksen ja RKP:n äänin.
  • Sai Suomen ensimmäisessä valitsijamiesvaalissa 172 ääntä
  • Puoliso Signe o.s. Österman (1886-1962). Lapset Maja-Lisa (1907–1990) ja Ragnar (1910–1970).

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä